Ulosteensiirto masennuksen oireiden hoitokeinona
Pakka, Nuutti; Korpimies, Oliver (2025-06-09)
Ulosteensiirto masennuksen oireiden hoitokeinona
Pakka, Nuutti
Korpimies, Oliver
(09.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061368034
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061368034
Tiivistelmä
Tämän systemaattisen katsauksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako ulosteensiirto masennuksen oireiden vähenemiseen. Suoliston ja sen mikrobien on esitetty liittyvän masennuksen syntymekanismiin. Tämän vuoksi yhtenä masennuksen mahdollisena hoitokeinona on alettu tutkia ulosteensiirtoa, jolla voidaan vaikuttaa suoliston mikrobiomiin. Ottaen huomioon masennuksen yhteiskunnallisen merkittävyyden sekä sen nykyiseen lääkehoitoon liittyvät ongelmat, on uusien hoitokeinojen kehittäminen ja tutkiminen tärkeää.
Aihetta oli mielekästä tutkia, koska siitä ei ole aiemmin tehty systemaattista katsausta. Aineisto kerättiin PubMed, Medline, APA PsycINFO ja Psycarticles –tietokannoista. Systemaattisen haun hakulauseke muodostettiin englanninkielisillä avainsanoilla, ja muokattiin siten, että se oli sopiva jokaiseen tietokantaan. Kaikki löydetyt artikkelit siirrettiin Rayyan-ohjelmaan, jossa kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen jäljelle jäi 225 artikkelia. Mukaan otettavien artikkelien valinnassa noudatettiin etukäteen määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Artikkelien sisäänottokriteerit olivat: 1) tutkimuksissa on tutkittu ulosteensiirron vaikutusta masennusoireisiin ihmisillä, 2) masennusoireita on mitattu standardoidulla mittarilla ennen ulosteensiirtoa, sekä tämän jälkeen, 3) masennusoireiden ei tarvitse olla tutkimuksen ensisijainen tutkimuskohde, 4) ulosteensiirto on määritelty laajasti mukaan lukien sen erilaiset muodot, kuten esimerkiksi laboratoriossa ulosteesta viljellyt bakteerit, 5) mukaan otettavat artikkelit ovat saatavilla englanniksi ja 6) kokoteksti on saatavilla. Poissulkukriteereitä olivat: 1) tutkimuksissa on tutkittu ulosteensiirron vaikutusta eläimillä ja 2) tapaustutkimukset. Lopulta katsaukseen valikoitui mukaan 17 artikkelia. Katsauksen aineistoon sisältyi yhteensä 700 koehenkilöä. Otoskoot vaihtelivat tutkimusten välillä neljästä 272:een.
Katsaukseen mukaan valikoituneista 17:ssä tutkimuksesta 15:ssä havaittiin koehenkilöiden masennusoireiden vähentyneen ulosteensiirron jälkeen. On kuitenkin huomionarvoista, että vain kuudessa tutkimuksessa oli mukana kontrolliryhmä, jolloin mahdollista lumevaikutusta ei voitu ottaa huomioon suurimmassa osassa tutkimuksista. Näissä tutkimuksissa tulokset perustuvat ainoastaan ulosteensiirron saaneen sisäisen ryhmän vertailuihin. Kontrolliryhmän sisältävistä tutkimuksista neljässä masennusoireiden havaittiin vähentyneen ulosteensiirron jälkeen. Niissä tutkimuksissa, joissa ei havaittu ulosteensiirron vaikuttavan masennusoireisiin, oli mukana kontrolliryhmä. Näin ollen lumevaikutus olisi tärkeä huomioida jatkotutkimuksissa. Tutkimusten tulosten tulkintaa hankaloittivat erilaiset ensisijaiset tutkimuskohteet, otoskokojen vaihtelu ja masennusoireiden vaihtelevat mittausajankohdat. Vahvempien johtopäätöksien tekemiseksi olisi tärkeää käyttää yhteneväisiä masennusoireiden mittausajankohtia ja tutkia aihetta suuremmilla otoskoilla. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että ulosteensiirto voisi toimia hoitokeinona masennuksen oireisiin.
Aihetta oli mielekästä tutkia, koska siitä ei ole aiemmin tehty systemaattista katsausta. Aineisto kerättiin PubMed, Medline, APA PsycINFO ja Psycarticles –tietokannoista. Systemaattisen haun hakulauseke muodostettiin englanninkielisillä avainsanoilla, ja muokattiin siten, että se oli sopiva jokaiseen tietokantaan. Kaikki löydetyt artikkelit siirrettiin Rayyan-ohjelmaan, jossa kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen jäljelle jäi 225 artikkelia. Mukaan otettavien artikkelien valinnassa noudatettiin etukäteen määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Artikkelien sisäänottokriteerit olivat: 1) tutkimuksissa on tutkittu ulosteensiirron vaikutusta masennusoireisiin ihmisillä, 2) masennusoireita on mitattu standardoidulla mittarilla ennen ulosteensiirtoa, sekä tämän jälkeen, 3) masennusoireiden ei tarvitse olla tutkimuksen ensisijainen tutkimuskohde, 4) ulosteensiirto on määritelty laajasti mukaan lukien sen erilaiset muodot, kuten esimerkiksi laboratoriossa ulosteesta viljellyt bakteerit, 5) mukaan otettavat artikkelit ovat saatavilla englanniksi ja 6) kokoteksti on saatavilla. Poissulkukriteereitä olivat: 1) tutkimuksissa on tutkittu ulosteensiirron vaikutusta eläimillä ja 2) tapaustutkimukset. Lopulta katsaukseen valikoitui mukaan 17 artikkelia. Katsauksen aineistoon sisältyi yhteensä 700 koehenkilöä. Otoskoot vaihtelivat tutkimusten välillä neljästä 272:een.
Katsaukseen mukaan valikoituneista 17:ssä tutkimuksesta 15:ssä havaittiin koehenkilöiden masennusoireiden vähentyneen ulosteensiirron jälkeen. On kuitenkin huomionarvoista, että vain kuudessa tutkimuksessa oli mukana kontrolliryhmä, jolloin mahdollista lumevaikutusta ei voitu ottaa huomioon suurimmassa osassa tutkimuksista. Näissä tutkimuksissa tulokset perustuvat ainoastaan ulosteensiirron saaneen sisäisen ryhmän vertailuihin. Kontrolliryhmän sisältävistä tutkimuksista neljässä masennusoireiden havaittiin vähentyneen ulosteensiirron jälkeen. Niissä tutkimuksissa, joissa ei havaittu ulosteensiirron vaikuttavan masennusoireisiin, oli mukana kontrolliryhmä. Näin ollen lumevaikutus olisi tärkeä huomioida jatkotutkimuksissa. Tutkimusten tulosten tulkintaa hankaloittivat erilaiset ensisijaiset tutkimuskohteet, otoskokojen vaihtelu ja masennusoireiden vaihtelevat mittausajankohdat. Vahvempien johtopäätöksien tekemiseksi olisi tärkeää käyttää yhteneväisiä masennusoireiden mittausajankohtia ja tutkia aihetta suuremmilla otoskoilla. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että ulosteensiirto voisi toimia hoitokeinona masennuksen oireisiin.