Etäfotopletysmografiamenetelmä ikääntyneiden kotihoidon tukena
Mustonen, Mirva (2025-05-05)
Etäfotopletysmografiamenetelmä ikääntyneiden kotihoidon tukena
Mustonen, Mirva
(05.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061668953
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061668953
Tiivistelmä
Diplomityön toimeksiantaja on Evondos Oy, joka on vuonna 2008 perustettu terveysteknologian yritys. Evondos on Euroopan markkinajohtaja kotihoidon asiakkaille suunnatuissa lääkeannostelupalveluissa. Evondosin palvelu takaa korkealaatuisen lääkehoidon ja tähän palveluun kuuluu muun muassa lääkeannostelurobotti, terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu etähoitojärjestelmä ja tekninen tuki.
Diplomityön tavoitteena oli tutkia sydämen sykkeen etämittausmenetelmien etuja ja haasteita ikääntyneiden ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Lisäksi haluttiin selvittää etäfotopletysmografiamenetelmän toteutettavuutta ja käytettävyyttä kotihoidossa. Tämä työ tehtiin kirjallisuuskatsauksena.
Etäfotopletysmografia on non-invasiivinen optinen menetelmä, jota hyödyntäen voidaan mitata elintoimintoja, kuten sydämen sykettä, analysoimalla ihon hienovaraisia värimuutoksia videokuvan avulla. Menetelmä mahdollistaa elintoimintojen jatkuvan seurannan tai yksittäisten mittausten toteuttamisen ikääntyneiden kotona.
Ikääntyneet suhtautuivat pääosin myönteisesti elintoimintojen etämittaukseen ja kokivat järjestelmät useimmiten helppokäyttöisiksi, hyödyllisiksi ja turvallisuutta lisääviksi. Haasteita aiheuttivat tekniset ongelmat, kuten yhteyskatkokset ja sovellusten käyttöön liittyvät vaikeudet, esimerkiksi kirjautumishaasteet ja käyttöliittymän vaikeaselkoisuus. Lisäksi osa ikääntyneistä koki mittausprosessin ja sen tarkoituksen jäävän epäselväksi.
Terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat etämittausten parantaneen kotihoidon laatua ja tukeneen ikääntyneiden turvallisuutta ja itsehoitoa. Toisaalta etämittausten käyttöönotto koettiin haastavaksi hoito-organisaatioiden kiireisessä arjessa. Terveydenhuollon ammattilaiset toivoivat lisäkoulutusta, teknistä tukea sekä parannuksia laitteiden ja sovellusten käytettävyyteen.
Etäfotopletysmografiamenetelmän käyttöönotto kotihoidossa avaa uusia mahdollisuuksia ikääntyneiden hoidon laadun parantamiseen. Menetelmän tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin käytettävyyteen liittyvien teknisten ja käyttäjälähtöisten haasteiden ratkaisemista, mahdollistaen etämittausprosessien sujuvan integroinnin osaksi hoitotyötä.
Diplomityön tavoitteena oli tutkia sydämen sykkeen etämittausmenetelmien etuja ja haasteita ikääntyneiden ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Lisäksi haluttiin selvittää etäfotopletysmografiamenetelmän toteutettavuutta ja käytettävyyttä kotihoidossa. Tämä työ tehtiin kirjallisuuskatsauksena.
Etäfotopletysmografia on non-invasiivinen optinen menetelmä, jota hyödyntäen voidaan mitata elintoimintoja, kuten sydämen sykettä, analysoimalla ihon hienovaraisia värimuutoksia videokuvan avulla. Menetelmä mahdollistaa elintoimintojen jatkuvan seurannan tai yksittäisten mittausten toteuttamisen ikääntyneiden kotona.
Ikääntyneet suhtautuivat pääosin myönteisesti elintoimintojen etämittaukseen ja kokivat järjestelmät useimmiten helppokäyttöisiksi, hyödyllisiksi ja turvallisuutta lisääviksi. Haasteita aiheuttivat tekniset ongelmat, kuten yhteyskatkokset ja sovellusten käyttöön liittyvät vaikeudet, esimerkiksi kirjautumishaasteet ja käyttöliittymän vaikeaselkoisuus. Lisäksi osa ikääntyneistä koki mittausprosessin ja sen tarkoituksen jäävän epäselväksi.
Terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat etämittausten parantaneen kotihoidon laatua ja tukeneen ikääntyneiden turvallisuutta ja itsehoitoa. Toisaalta etämittausten käyttöönotto koettiin haastavaksi hoito-organisaatioiden kiireisessä arjessa. Terveydenhuollon ammattilaiset toivoivat lisäkoulutusta, teknistä tukea sekä parannuksia laitteiden ja sovellusten käytettävyyteen.
Etäfotopletysmografiamenetelmän käyttöönotto kotihoidossa avaa uusia mahdollisuuksia ikääntyneiden hoidon laadun parantamiseen. Menetelmän tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin käytettävyyteen liittyvien teknisten ja käyttäjälähtöisten haasteiden ratkaisemista, mahdollistaen etämittausprosessien sujuvan integroinnin osaksi hoitotyötä.