Disinformaation kuluttajan episteeminen moitittavuus ja sen suhde disinformaatio-ongelman ratkaisuihin
Suoraniemi, Alma (2025-06-11)
Disinformaation kuluttajan episteeminen moitittavuus ja sen suhde disinformaatio-ongelman ratkaisuihin
Suoraniemi, Alma
(11.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669342
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669342
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen disinformaation kuluttajien episteemistä moitittavuutta ja sen merkitystä. Työn tarkoituksena on selvittää, voidaanko episteemisellä moitittavuudella katsoa olevan ratkaisevaa merkitystä vallitsevan disinformaatio-ongelman ratkaisukeinoja arvioitaessa. Keskeinen tutkimuskysymys on se, kertooko valeuutisten kuluttajien episteeminen moitittavuus jotain siitä, millaiset disinformaatio-ongelman ratkaisemiseen pyrkivät toimenpiteet voidaan nähdä toimivina ja oikeudenmukaisina.
Tutkielma rakentuu aiheesta käydyn filosofisen keskustelun pohjalle, ja keskeisimpinä aineistoina tarkastelen Tommaso Piazzan artikkelia ”On the Epistemic Blameworthiness of the Consumers of Disinformation: Why Should We Bother?”. Artikkelissa Piazza esittää näkemyksensä siitä, että disinformaation kuluttajien episteemisellä motittavuudella on todellista merkitystä sen kannalta, tulisiko disinformaatio-ongelmaa lähteä ratkaisemaan rakenteellisilla vai yksilöön kohdistuvilla puuttumisstrategioilla. Piazzan mukaan disinformaation kuluttajien episteemisestä moitittavuudesta seuraa se, että yksilöihin kohdistuvat koulutukselliset toimenpiteet voidaan nähdä potentiaalisesti toimivana ja oikeudenmukaisena ratkaisuna disinformaatio-ongelmaan.
Tarkastelen Piazzan näkemystä varsin kriittisellä otteella käyttäen apunani Alex Worsnipin esittämää näkemystä siitä, ettei episteemisen moitittavuuden ja ratkaisukeinojen toimivuuden välillä ole varsinaista suhdetta. Pyrin tuomaan esiin sellaisia Piazzan argumentoinnista löytyviä puutteita, jotka heikentävät pohjaa Piazzan johtopäätöksiltä. Kyseenalaistan Piazzan näkemyksen niin ratkaisukeinojen toimivuuden kuin oikeudenmukaisuudenkin suhteen tullen siihen johtopäätökseen, ettei episteemistä moitittavuutta tai sen puuttumista tulisi pitää disinformaatio-ongelman ratkaisukeinojen ensisijaisena valintaperusteena.
Tutkielma rakentuu aiheesta käydyn filosofisen keskustelun pohjalle, ja keskeisimpinä aineistoina tarkastelen Tommaso Piazzan artikkelia ”On the Epistemic Blameworthiness of the Consumers of Disinformation: Why Should We Bother?”. Artikkelissa Piazza esittää näkemyksensä siitä, että disinformaation kuluttajien episteemisellä motittavuudella on todellista merkitystä sen kannalta, tulisiko disinformaatio-ongelmaa lähteä ratkaisemaan rakenteellisilla vai yksilöön kohdistuvilla puuttumisstrategioilla. Piazzan mukaan disinformaation kuluttajien episteemisestä moitittavuudesta seuraa se, että yksilöihin kohdistuvat koulutukselliset toimenpiteet voidaan nähdä potentiaalisesti toimivana ja oikeudenmukaisena ratkaisuna disinformaatio-ongelmaan.
Tarkastelen Piazzan näkemystä varsin kriittisellä otteella käyttäen apunani Alex Worsnipin esittämää näkemystä siitä, ettei episteemisen moitittavuuden ja ratkaisukeinojen toimivuuden välillä ole varsinaista suhdetta. Pyrin tuomaan esiin sellaisia Piazzan argumentoinnista löytyviä puutteita, jotka heikentävät pohjaa Piazzan johtopäätöksiltä. Kyseenalaistan Piazzan näkemyksen niin ratkaisukeinojen toimivuuden kuin oikeudenmukaisuudenkin suhteen tullen siihen johtopäätökseen, ettei episteemistä moitittavuutta tai sen puuttumista tulisi pitää disinformaatio-ongelman ratkaisukeinojen ensisijaisena valintaperusteena.