”Mä en tiedä, mitä muuta mun tarvitsee tehdä, mutta tää on se välttämätön osuus” : Kokemuksia virtuaalisesta vertaistoiminnasta alkoholismin toipumispolulla

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia virtuaalisiin oma-apuyhteisöihin kuuluvien alkoholistien kokemuksia verkon vertaistukitoiminnasta. Tutkimuksessa tarkastellaan Internetin ryhmämuotoisen vertaistoiminnan pariin hakeutumisen syitä ja etuja sekä rajoitteita kasvokkaiseen vertaistoimintaan verrattuna. Tavoitteena on myös pyrkiä paikantamaan, millaisia käsityksiä virtuaalisen vertaistuen piiriin hakeutuneilla on institutionaalisista julkisrahoitteisista sosiaali- ja terveydenhuollon päihdepalveluista.

Alkoholismiin liittyy vahva stigma, joka estää osaa riippuvuusongelmista kärsivistä hakeutumasta julkisiin päihdepalveluihin; tuen saamiseksi käännytään usein oma-apuryhmien tarjoaman vertaistoiminnan pariin. Covid-pandemian myötä alkoholistien vertaistoiminta on laajentunut perinteisen kasvokkaisen toiminnan ohella verkkoyhteisöihin, kuten sosiaalisen median palveluihin, pikaviestintäsovelluksiin sekä videoyhteydellä toteutettaviin vertaisryhmätapaamisiin. Perinteisen vertaistoiminnan tavoin virtuaalinen vertaistoiminta perustuu pääosin toipumiskeskeiseen paradigmaan, jossa pyrkimysenä on täysraittius ja kokonaisvaltainen toipuminen.

Tutkielmassa käytettävän kvalitatiivisen aineiston keräsin haastattelemalla puhelimitse tai videoyhteydellä kymmentä Facebookin “Alkoholismin tavalliset kasvot” -ryhmästä rekrytoitua raitistunutta alkoholistia. Tutkimuskysymykseni ovat: Miksi tutkittava on hakeutunut verkon vertaistuen pariin? Millainen merkitys virtuaalisella vertaistuella on ollut toipumisprosessin eri vaiheissa? Millaisia tuen muotoja toipuvat ovat kokeneet saaneensa verkossa tapahtuvasta vertaistoiminnasta? Litteroidun aineiston analysoin induktiivisesti laadullisen sisällönanalyysin avulla teemoittelemalla, tutkimusotteenani teoriaohjaava analyysitapa.

Tutkielman tulos on, että virtuaalisen vertaistukitoiminan pariin hakeudutaan, koska toipuvat alkoholistit kokevat verovaroin tuotetun päihdepalvelujärjestelmän epäonnistuneen saavutettavan sekä laadukkaan avun tarjoamisessa. Toipuvilla alkoholisteilla on kuitenkin vahva tarve käsitellä riippuvuuteen liittyviä kysymyksiä rehellisesti ja avoimesti lähipiirin ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kaikki vertaistuelliset kohtaamiset koetaan erityisen merkitykselliksi toipumisen kannalta. Virtuaalinen vertaistuki tarjoaa perinteiseen vertaistukitoimintaan verrattuna esteettömän vaihtoehdon, paremman saavutettavuuden ja joustavuuden sekä enemmän vaihtelua. Toipuvat alkoholistit hakeutuvat virtuaalisen vertaistuen piiriin tyypillisimmin joko juuri ennen varsinaista raitistumista tai hyvin pian raitistumisen jälkeen. Tärkein verkon vertaistuen merkitys vaikuttaa liittyvän etenkin toipumisen alkuvaiheeseen: raittiuden ylläpitämiseen sekä retkahduksen ehkäisyyn. Vertaistukitoimintaan sitoudutaan kuitenkin varsin pitkäaikaisesti. Virtuaalisesta vertaistukiyhteisöstä haetaan emotionaalista sekä tiedollinen tukea. Kolmas tarkastelussa löytynyt tuen muoto on motivaation ylläpitämiseen vaadittava tuki, johon kuuluu muun muassa vertaispaine ja vertaistarinoiden tarjoama (varoittava) esimerkki toipumisen edistäjänä.

Tutkimuksen perusteella julkista päihdehoitojärjestelmää tulisi kehittää asiakaslähtöisemmäksi niin, että toipujien omaa ääntä kuunneltaisiin palveluita kehitettäessä ja järjestettäessä. Päiihdehuollon ammattilaisten koulutukseen pitää panostaa ja vallitsevan haittoja vähentävä paradigman rinnalle nostaa toipumiskeskeinen hoito-ote, jossa hyödynnetään asiantuntijatiedon rinnalla kokemusasiantuntijoiden tietotaitoa sekä vertaisuuteen perustuvia psykososiaalisia hoitomuotoja. Kasvokkaista kohtaamista pidetään toipujien keskuudessa tehokkaimpana, mutta etäyhteydellä toteutettavien palveluiden avulla on mahdollisuus tarjota täydentäviä ja saavutettavia vaihtoehtoja etenkin silloin, kun toipujilla on välimatkan tai sairauden vuoksi haasteita osallistua kasvokkaisiin tapaamisiin.

The main purpose of this Master’s Thesis is to study the experiences of recovering alcoholics that seek help from virtual peer support communities. This study examines the advantages and limitations of online peer support compared to the traditional face-to-face support groups such as Alcoholics Anonymous. The aim is also to identify the recovering alcoholics perceptions of the public substance abuse services.

Alcoholism is associated with a strong stigma that might prevent some individuals contacting public substance abuse services: in order to receive support, recovering alcoholics often turn to peer support activities. Especially after the Covid-19 pandemic peer support activities have expanded from traditional face-to-face groups to online communities (such as social media services, instant messaging applications and peer group gatherings held via video connection). Just like traditional peer support, virtual peer support is mainly based on a recovery-focused paradigm, where the goal is sobriety and holistic recovery.

I collected the data of this Master’s Thesis by interviewing ten sober alcoholics recruited from the Finnish Facebook group “Alkoholismin tavalliset kasvot”. Research questions are: Why have the recovering alcoholcs sought online peer support? What role has virtual peer support played at different stages of the recovery? What forms of support have recovering alcoholics received from online peer support? I analyzed the data using qualitative content analysis with theory-guided analysis method as my research approach.

According to the study recovering alcoholics seek virtual peer support because they feel that the public substance abuse service system has failed to provide accessible and high-quality help. However, recovering alcoholics have a strong need to discuss addiction-related issues honestly with someone outside their inner circle. All peer support encounters are seen as particularly meaningful for recovery. Compared to traditional peer support activities virtual peer support offers an accessible alternative, better flexibility and more variety. Recovering alcoholics typically seek out virtual peer support either just before or very soon after achieving the sobriety. The main purpose of participating in the online activities seems to be maintaining sobriety and preventing relapse. Although the importance of online peer support is most profound in the early stages of recovery, there seems to be long-term commitment to online peer support activies. According to the study subjects seek primarily emotional and informational support from the virtual peer support community. The third form of support found in the study is the support required to maintain necessary motivation: peer pressure and the (cautionary) example provided by the peer stories.

Based on the research, the public substance abuse treatment system should be developed to be more client-oriented. Investment should be made in the training of substance abuse treatment professionals. The prevailing harm-reduction paradigm should be replaced by a recovery-focused treatment approach that utilizes expert knowledge, the know-how of experience specialists and peer-based psychosocial treatment methods. Face-to-face encounters are considered the most effective among recovering addicts. However virtual services could offer a more accessible alternative especially for those that live in remote areas or struggle with mental or physical challenges.