UBTF-geenin tandemduplikaatiot akuutissa myelooisessa leukemiassa
Pere, Eeva (2025-05-16)
UBTF-geenin tandemduplikaatiot akuutissa myelooisessa leukemiassa
(16.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669888
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669888
Tiivistelmä
Akuutti myelooinen leukemia (AML) on heterogeeninen pahanlaatuinen veritauti, jossa epäkypsät blastivaiheen hematopoieettiset esiastesolut jakautuvat hallitsemattomasti luuytimessä, josta ne voivat levitä myös vereen ja muihin kudoksiin. Solujen muuntuminen pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi voi johtua muutoksista kymmenissä eri solun toimintaan vaikuttavissa geeneissä. Geneettisten muutosten perusteella pyritään määrittämään tautitapauksille alatyyppi, joka vaikuttaa taudin hoitoon ja ennusteeseen. Vuonna 2022 löydettiin etenkin nuorilla AML-potilailla esiintyvä huonoon ennusteeseen sekä hoitoresistenssiin yhteydessä oleva somaattinen muutos, UBTF-geenin tandemduplikaatio (UBTF-TD). UBTF-mutaatiopositiivisilla potilailla on havaittu keskenään samankaltainen tautiprofiili sekä kliiniset tunnuspiirteet, minkä takia mutaatio tunnistetaan nykyään omaksi korkean riskin alatyypikseen. UBTF-mutaatioanalytiikkaa ei ole vielä saatavilla Suomessa. Toistaiseksi ei ole myöskään yhtään julkaisua UBTF-geenin tandemduplikaation käytöstä kvantitatiivisena jäännöstautianalyysin seurantakohteena, jolla tunnistetaan leukemiapotilaiden kehoon hoidon jälkeen jääneitä yksittäisiä tautisoluja, jotka voivat aiheuttaa taudin uusiutumisen.
Tässä tutkielmassa tavoitteena oli selvittää UBTF-TD:n soveltuvuutta uudeksi molekyyligeneettiseksi jäännöstautiseurantamarkkeriksi. Lisäksi tavoitteena oli validoida UBTF-TD:n mutaationosoitukseen ja jäännöstautianalyysiin soveltuvat menetelmät Tyks Laboratoriot Genomiikan vastuualueen Molekyylihematologian ja -patologian laboratorion kliiniseen käyttöön. Se tehtiin optimoimalla PCR-pohjainen tunnistusmenetelmä ja tämän jälkeen seulomalla sillä UBTF-TD -mutaatiota 150 aikuiselta suomalaiselta AML-potilaalta. Seulonnassa löydettiin kolme mutaatiopositiivista potilasta, joiden UBTF-geenit sekvensoitiin perinteisin menetelmin. Mutaatiokohdille suunniteltiin tandemduplikaatiota monistavat potilasspesifiset qPCR-alukkeet, joilla määritettiin UBTF-mutatoituneiden tautisolujen osuus potilaiden diagnoosivaiheen ja seurantavaiheiden näytteistä ddPCR- ja TaqMan-qPCR-menetelmillä.
Tutkielmassa todettiin, että UBTF-TD esiintyy myös suomalaisilla aikuisilla AML-potilailla, mutta on löydöksenä harvinainen. Lisäksi havaittiin, että mutaatio on jäännöstaudin seurantaan soveltuva kohde. UBTF-TD kuvaa AML-taudin kehitystä paremmin kuin morfologiset tai immunohistokemialliset menetelmät sekä joissain tapauksissa jopa paremmin kuin rutiinianalytiikassa seurattavat FLT3-geenin pituusmutaatiot. Mutaationosoitukseen ja seurantaan soveltuvat menetelmät saatiin myös tutkielman aikana validoitua laboratorion kliiniseen käyttöön.
Tässä tutkielmassa tavoitteena oli selvittää UBTF-TD:n soveltuvuutta uudeksi molekyyligeneettiseksi jäännöstautiseurantamarkkeriksi. Lisäksi tavoitteena oli validoida UBTF-TD:n mutaationosoitukseen ja jäännöstautianalyysiin soveltuvat menetelmät Tyks Laboratoriot Genomiikan vastuualueen Molekyylihematologian ja -patologian laboratorion kliiniseen käyttöön. Se tehtiin optimoimalla PCR-pohjainen tunnistusmenetelmä ja tämän jälkeen seulomalla sillä UBTF-TD -mutaatiota 150 aikuiselta suomalaiselta AML-potilaalta. Seulonnassa löydettiin kolme mutaatiopositiivista potilasta, joiden UBTF-geenit sekvensoitiin perinteisin menetelmin. Mutaatiokohdille suunniteltiin tandemduplikaatiota monistavat potilasspesifiset qPCR-alukkeet, joilla määritettiin UBTF-mutatoituneiden tautisolujen osuus potilaiden diagnoosivaiheen ja seurantavaiheiden näytteistä ddPCR- ja TaqMan-qPCR-menetelmillä.
Tutkielmassa todettiin, että UBTF-TD esiintyy myös suomalaisilla aikuisilla AML-potilailla, mutta on löydöksenä harvinainen. Lisäksi havaittiin, että mutaatio on jäännöstaudin seurantaan soveltuva kohde. UBTF-TD kuvaa AML-taudin kehitystä paremmin kuin morfologiset tai immunohistokemialliset menetelmät sekä joissain tapauksissa jopa paremmin kuin rutiinianalytiikassa seurattavat FLT3-geenin pituusmutaatiot. Mutaationosoitukseen ja seurantaan soveltuvat menetelmät saatiin myös tutkielman aikana validoitua laboratorion kliiniseen käyttöön.