Digitaalisen pelaamisen ja kielen kehityksen yhteys pitkittäisasetelmassa
Tarkkanen, Sanna (2025-05-22)
Digitaalisen pelaamisen ja kielen kehityksen yhteys pitkittäisasetelmassa
(22.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669900
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669900
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää, selittääkö digitaalisen pelaamisen määrä 4-vuotiaana lapsen kuulumista heikkoon, keskitasoiseen tai vahvaan kielen kehityksen pitkittäisprofiiliin, jotka olivat muodostettu lapsen kielellisen kehityksen mittauksista 1;2–5 vuoden iässä. Lisäksi tarkasteltiin, selittääkö kieliprofiileihin kuulumista se, kenen kanssa lapsi useimmiten pelaa, tai se, miten usein lapsi katselee jonkun muun pelaavan. Tutkittavat (N = 518) olivat osa FinnBrain-kohorttitutkimuksen otosta.
Aiemmissa tutkimuksissa ruutuajan ja kielen kehityksen yhteydestä on tarkasteltu erityisesti passiivisen ruutuajan, kuten television tai videoiden katselun vaikutusta kielen kehitykseen. Aktiiviset ruutuajan muodot, kuten pelaaminen, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Pelaamisen määrän lisäksi tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota pelaamisen sosiaaliseen kontekstiin. Aiemmissa lasten ruutuaikatutkimuksissa runsaalla digitaalisen median käytöllä erityisesti yksin on havaittu yhteys heikompiin kielellisiin taitoihin. Tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia eikä yhteys oli yksiselitteinen. Vaikuttaa siltä, että vanhemman läsnäololla lapsen digitaalisen median käytössä voi olla suojaava vaikutus kielen kehitykseen. Hypoteesi oli, että runsaalla pelaamisen määrällä ja lapsen pelaamisella pääasiallisesti yksin olisi yhteys heikkoon kieliprofiiliin.
Tutkimuksessa muodostettiin multinomiaalinen logistinen regressiomalli. Mallissa riippuvana muuttujana oli lapsen kuuluminen yhteen tutkimuksessa käytetyn pitkittäismallin (Saloranta ym., 2024) kielen kehityksen profiileista, jotka olivat vahva, keskitasoinen ja heikko profiili. Riippumattomia muuttujia olivat lapsen digitaalista pelaamista 4-vuotiaana kuvaavat vanhemman täyttämän kyselylomakkeen vastaukset. Taustamuuttujina malliin lisättiin kategoriset muuttujat lapsen sukupuolesta ja äidin koulutustasosta.
Tutkielman päätulos oli, että vetosuhde kuulua vahvaan kieliprofiiliin kasvoi merkitsevästi lapsen pelatessa useimmiten aikuisen kanssa. Yksin pelaamisella ei kuitenkaan havaittu yhteyttä kuulua heikkoon kieliprofiiliin. Myöskään pelaamisen määrä tai se, miten usein lapsi katseli toisen ihmisen pelaavan, ei ollut yhteydessä kieliprofiileihin. Tutkimus antaa uutta tietoa digitaalisen pelaamisen sekä erityisesti sen sosiaalisen kontekstin yhteydestä lapsen kielen kehitykseen. Tulos korostaa vanhemman mahdollisuutta vaikuttaa positiivisesti siihen, millainen vaikutus pelaamisella on lapsen kielen kehitykseen osallistumalla aktiivisesti lapsen digitaalisen median käyttöön.
Aiemmissa tutkimuksissa ruutuajan ja kielen kehityksen yhteydestä on tarkasteltu erityisesti passiivisen ruutuajan, kuten television tai videoiden katselun vaikutusta kielen kehitykseen. Aktiiviset ruutuajan muodot, kuten pelaaminen, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Pelaamisen määrän lisäksi tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota pelaamisen sosiaaliseen kontekstiin. Aiemmissa lasten ruutuaikatutkimuksissa runsaalla digitaalisen median käytöllä erityisesti yksin on havaittu yhteys heikompiin kielellisiin taitoihin. Tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia eikä yhteys oli yksiselitteinen. Vaikuttaa siltä, että vanhemman läsnäololla lapsen digitaalisen median käytössä voi olla suojaava vaikutus kielen kehitykseen. Hypoteesi oli, että runsaalla pelaamisen määrällä ja lapsen pelaamisella pääasiallisesti yksin olisi yhteys heikkoon kieliprofiiliin.
Tutkimuksessa muodostettiin multinomiaalinen logistinen regressiomalli. Mallissa riippuvana muuttujana oli lapsen kuuluminen yhteen tutkimuksessa käytetyn pitkittäismallin (Saloranta ym., 2024) kielen kehityksen profiileista, jotka olivat vahva, keskitasoinen ja heikko profiili. Riippumattomia muuttujia olivat lapsen digitaalista pelaamista 4-vuotiaana kuvaavat vanhemman täyttämän kyselylomakkeen vastaukset. Taustamuuttujina malliin lisättiin kategoriset muuttujat lapsen sukupuolesta ja äidin koulutustasosta.
Tutkielman päätulos oli, että vetosuhde kuulua vahvaan kieliprofiiliin kasvoi merkitsevästi lapsen pelatessa useimmiten aikuisen kanssa. Yksin pelaamisella ei kuitenkaan havaittu yhteyttä kuulua heikkoon kieliprofiiliin. Myöskään pelaamisen määrä tai se, miten usein lapsi katseli toisen ihmisen pelaavan, ei ollut yhteydessä kieliprofiileihin. Tutkimus antaa uutta tietoa digitaalisen pelaamisen sekä erityisesti sen sosiaalisen kontekstin yhteydestä lapsen kielen kehitykseen. Tulos korostaa vanhemman mahdollisuutta vaikuttaa positiivisesti siihen, millainen vaikutus pelaamisella on lapsen kielen kehitykseen osallistumalla aktiivisesti lapsen digitaalisen median käyttöön.