RNA-polymeraasin ω-alayksikön rooli Synechocystis syanobakteerin sopeutuessa typen puutostilaan
Silmu, Joonas (2025-05-26)
RNA-polymeraasin ω-alayksikön rooli Synechocystis syanobakteerin sopeutuessa typen puutostilaan
Silmu, Joonas
(26.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669536
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669536
Tiivistelmä
Syanobakteerit kykenevät selviytymään mitä erikoisimmista olosuhteista sopeuttamalla metaboliaansa ympäristön puutoksiin ja ylitarjontaan. Merkittävänä tekijänä tähän on geenien ilmenemisen valikointi, joka perustuu RNA-polymeraasin σ-faktoriin. σ-faktoreita on solussa erilaisia ja jokainen tunnistaa tiettyjä promoottorialueita, joille RNA-polymeraasi kiinnittyy transkription alussa. Tämän systeemin kautta solu reagoi muuttuviin olosuhteisiin lisäämällä tai vähentämällä tietyn σ-faktorin määrää. σ-faktorin kiinnittymiseen vaikuttaa RNA-polymeraasin pieni ω-alayksikkö. Ilman tätä alayksikköä RNA-polymeraasissa olevien σ-faktorien suhde häiriintyy. Tässä tutkielmassa selvitetään, että vaikuttaako RNA-polymeraasin ω-alayksikön puuttuminen typenpuutteeseen sopeutumiseen. Työssä verrattiin Synechocystis sp. PCC 6803 kontrollikannan ja ΔrpoZ-kannan (puuttuva ω-alayksikkö) fotosynteettisen hapentuoton eroja happielektrodilla sekä lisäksi fotosynteesin proteiinikompleksien määriä. Western blot -tekniikalla tutkittiin fotosysteemi I:n, fotosysteemi II:n, fykobilisomin, NDH-1-kompleksin sekä ATP-syntaasin määriä mittaamalla komplekseista yhtä alayksikköä. Fykobilisomista mitattiin sekä fykosyaniinia että allofykosyaniinia. RT-qPCR-tekniikalla tutkittiin fykosyaniinin, allofykosyaniinin, fotosysteemi I:n, NDH-1:n ja ATP-syntaasin mRNA:n määrää. Tuloksissa havaittiin molemmilla kannoilla, että fotosysteemi II:n aktiivisuus putoaa ensimmäisen 4 tunnin aikana noin puoleen ja loppuu lähes kokonaan jo 24 tunnin typenpuutteen jälkeen, mutta proteiinien hajoamista havaittiin vain vähän ja pääasiassa fykobilisomiantennissa. Vaikka typenpuute ei vaikuttanut ATP-syntaasin määrään, niin merkittävänä havaintona proteiinia on paljon vähemmän kannalla, jolta ω-alayksikkö puuttuu. RT-qPCR-tuloksia ei pystytty käyttämään, sillä näytteet olivat epäpuhtaita epäonnistuneen DNaasi-käsittelyn vuoksi. Tämän koe olisi hyvä suorittaa uudelleen. Tämän lisäksi ehdotan MIMS-koetta vahvistamaan happielektrodin mittaustulokset. Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että ω-alayksikön puuttuminen ei vaikuta typenpuutteeseen sopeutumiseen.