Pisarapuuttuminen kiusaamisen ehkäisyssä : laadullinen haastattelututkimus Pisarapuuttumisen sovellettavuudesta perusopetuksessa
Rahkala, Kaisa (2025-05-26)
Pisarapuuttuminen kiusaamisen ehkäisyssä : laadullinen haastattelututkimus Pisarapuuttumisen sovellettavuudesta perusopetuksessa
(26.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669232
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669232
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella Pisarapuuttumisen soveltuvuutta perusopetukseen opettajien kokemusten perusteella. Tutkimusaihetta lähestyttiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskus suorittamaa menetelmäarviointia mukaillen käytettävyyden, juurrutettavuuden ja tuloksellisuuden kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opettajat kuvaavat kokemuksiaan Pisarapuuttumisen mallin käytöstä. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitkä tekijät opettajien kuvauksissa liittyvät menetelmän käytettävyyteen? 2. Mitkä tekijät opettajien kuvauksissa liittyvät menetelmän juurrutettavuuteen? 3. Mitkä tekijät opettajien kuvauksissa liittyvät menetelmän tuloksellisuuteen?
Koulu on sosiaalinen ympäristö, jossa lapset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa niin toistensa kuin koulun aikuisten kanssa. Vuorovaikutustilanteissa lapsi oppii sosiaalisia rajoja, itseilmaisua ja empatiaa. Joskus tulee kuitenkin tilanteita, joissa lapsi tulee loukanneeksi toista. Näissä tilanteissa aikuisten on tärkeää reagoida heti tilanteen tapahduttua. Pisarapuuttuminen on kiusaamisen ehkäisyn menetelmä, jonka tavoitteena on pysäyttää kiusaaminen ja loukkaava toiminta heti ja ohjata ei-toivottu toiminta eettisesti kestävämpään suuntaan.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Haastatteluaineisto kerättiin kevään 2025 aikana videovälitteisesti. Haastatteluun osallistui yhteensä viisi opettajaa: kaksi esiopetuksen opettajaa, kaksi luokanopettajaa ja yksi erityisopettaja. Kaikki haastatteluun osallistuneet opettajat olivat käyttäneet Pisarapuuttumista kiusaamisen ehkäisyn menetelmänä joko esiopetuksessa tai alakoulussa. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysi menetelmällä teoriaohjaavasti.
Tulokset osoittavat, että opettajat näkivät Pisarapuuttumisen yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä menetelmänä. Kouluarjessa kuitenkin esimerkiksi aikataulut haastavat menetelmän hyödyntämistä sen periaatteiden mukaan. Lisäksi opettajat kokivat oppituntien aikana tehdyt riitojen selvittelyt ja niihin liittyvät yhteiset keskustelut haastaviksi toteuttaa, koska opetukselle oli jo asetettu tietyt sisällölliset tavoitteet. Pisarapuuttumisen juurtumista edistää koulun aikuisten sitoutuminen menetelmän käyttöön. Kun menetelmää käytetään pitkäkestoisesti ja sen käytöstä syntyy rutiini, tilanteiden selvittelyt helpottuvat ja myös oppilaat oppivat tuntemaan mallin rakenteen. Pisarapuuttumisessa aikuiset näyttävät oppilaille omalla toiminnallaan esimerkkiä, jonka seurauksena käyttäytymismallit saattavat siirtyä oppilaiden itsenäiseen käyttöön. Menetelmän tuloksellisuus näkyi opettajien mukaan erityisesti oppilaiden psyykkisenä ja emotionaalisena kasvuna sekä opettajan ammatillisena kehityksenä. Opettajat näkivät menetelmän vahvuutena ennaltaehkäisevyyden, sillä Pisarapuuttumista käytettäessä konfliktit eivät ehdi eskaloitumaan samoihin mittasuhteisiin kuin aiemmin.
Koulu on sosiaalinen ympäristö, jossa lapset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa niin toistensa kuin koulun aikuisten kanssa. Vuorovaikutustilanteissa lapsi oppii sosiaalisia rajoja, itseilmaisua ja empatiaa. Joskus tulee kuitenkin tilanteita, joissa lapsi tulee loukanneeksi toista. Näissä tilanteissa aikuisten on tärkeää reagoida heti tilanteen tapahduttua. Pisarapuuttuminen on kiusaamisen ehkäisyn menetelmä, jonka tavoitteena on pysäyttää kiusaaminen ja loukkaava toiminta heti ja ohjata ei-toivottu toiminta eettisesti kestävämpään suuntaan.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Haastatteluaineisto kerättiin kevään 2025 aikana videovälitteisesti. Haastatteluun osallistui yhteensä viisi opettajaa: kaksi esiopetuksen opettajaa, kaksi luokanopettajaa ja yksi erityisopettaja. Kaikki haastatteluun osallistuneet opettajat olivat käyttäneet Pisarapuuttumista kiusaamisen ehkäisyn menetelmänä joko esiopetuksessa tai alakoulussa. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysi menetelmällä teoriaohjaavasti.
Tulokset osoittavat, että opettajat näkivät Pisarapuuttumisen yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä menetelmänä. Kouluarjessa kuitenkin esimerkiksi aikataulut haastavat menetelmän hyödyntämistä sen periaatteiden mukaan. Lisäksi opettajat kokivat oppituntien aikana tehdyt riitojen selvittelyt ja niihin liittyvät yhteiset keskustelut haastaviksi toteuttaa, koska opetukselle oli jo asetettu tietyt sisällölliset tavoitteet. Pisarapuuttumisen juurtumista edistää koulun aikuisten sitoutuminen menetelmän käyttöön. Kun menetelmää käytetään pitkäkestoisesti ja sen käytöstä syntyy rutiini, tilanteiden selvittelyt helpottuvat ja myös oppilaat oppivat tuntemaan mallin rakenteen. Pisarapuuttumisessa aikuiset näyttävät oppilaille omalla toiminnallaan esimerkkiä, jonka seurauksena käyttäytymismallit saattavat siirtyä oppilaiden itsenäiseen käyttöön. Menetelmän tuloksellisuus näkyi opettajien mukaan erityisesti oppilaiden psyykkisenä ja emotionaalisena kasvuna sekä opettajan ammatillisena kehityksenä. Opettajat näkivät menetelmän vahvuutena ennaltaehkäisevyyden, sillä Pisarapuuttumista käytettäessä konfliktit eivät ehdi eskaloitumaan samoihin mittasuhteisiin kuin aiemmin.