Terrorismin itseopiskelun kriminalisointi rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen epätäsmällisyyskiellon kannalta
Särkilahti, Ella (2025-06-02)
Terrorismin itseopiskelun kriminalisointi rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen epätäsmällisyyskiellon kannalta
(02.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061668720
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061668720
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa analysoidaan terrorismin itseopiskelun kriminalisointia laillisuusperiaatteen epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta. Terrorismin itseopiskelu kriminalisoitiin 9.11.2018 muuttamalla lailla 874/2018 rikoslain 34 a luvun 4 b §:ää. Kouluttautumisrikos voi siten tapahtua joko ohjatusti kouluttajan johdolla tai itsenäisesti opiskellen. Tutkielma on jaettu eri lukuihin, joissa jokaisessa käsitellään jotakin tutkimuskysymyksen kannalta relevanttia aihetta. Nämä osa-alueet ovat terrorismin käsitteeseen liittyvät epäselvyydet, laillisuusperiaate, itseopiskelun kriminalisointia koskevan rikoslain kouluttautumissäännöksen täsmällisyys, terroristiseen tarkoituksen sisältö, terrorismin itseopiskelun kriminalisointi esimerkkinä proaktiivisesta rikosoikeudesta ja tulevan terrorismilainsäädännön kokonaisuudistuksen vaikutukset kouluttautumisrikoksen täsmällisyyden kannalta.
Tutkielman tärkeimpiä lähteitä ovat terrorismirikossääntelyä koskevat lain esityöt sekä terrorismirikosdirektiivi valmisteluasiakirjoineen. Lisäksi lähdeaineisto on koottu säädösteksteistä, perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan kannanotoista, YK:n yleiskokouksen päätöslauselmista sekä oikeuskirjallisuudesta. Tutkielma on perusoikeusmyönteinen ja se lähestyy tutkimuskysymystä rikosoikeusteoreettisen lainopin keinoin. Tutkielman tavoitteena ei ole käytännön lainsoveltamista koskevien tulkintasuosituksien antaminen. Sen sijaan tutkielma tarkastelee itseopiskelun kriminalisoinnin haasteita ja hyväksyttävyyttä laillisuusperiaatteen epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta, kriminalisointiperiaatteet ja perusoikeuksien rajoitusedellytykset huomioon ottaen.
Tutkielman tuloksien mukaan terrorismin itseopiskelun merkittävimpiä ongelmakohtia epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta ovat kouluttautumissäännöksen tunnusmerkistön avoimuus sekä tekijän terroristisen tarkoituksen korostuminen rangaistusvastuun syntymisen perusteena. Lisäksi itseopiskelun kriminalisointi ulottaa rangaistavuuden poikkeuksellisen etäälle varsinaisesta terrorismirikoksen toteuttamisesta. Tutkielmassa kuitenkin päädytään siihen, että täsmällisyysvaatimuksen tarkempi noudattaminen itseopiskelun kriminalisoinnissa olisi kuitenkin ollut, jos ei mahdotonta, niin hyvin haasteellista. Tällöin voidaan todeta, että epätäsmällisyyskielto on itseopiskelun kansallisessa kriminalisoinnissa pääsääntöisesti otettu asianmukaisesti huomioon, vaikkakaan ei täysin tyydyttävästi. Tutkielmassa nostetaan esiin myös huoli siitä, että laillisuusperiaatteen epätäsmällisyyskiellon noudattaminen on vaarassa jäädä vajavaiseksi terrorismintorjuntaan liittyvän turvallisuusretoriikan painoarvon kasvaessa.
Tutkielman tärkeimpiä lähteitä ovat terrorismirikossääntelyä koskevat lain esityöt sekä terrorismirikosdirektiivi valmisteluasiakirjoineen. Lisäksi lähdeaineisto on koottu säädösteksteistä, perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan kannanotoista, YK:n yleiskokouksen päätöslauselmista sekä oikeuskirjallisuudesta. Tutkielma on perusoikeusmyönteinen ja se lähestyy tutkimuskysymystä rikosoikeusteoreettisen lainopin keinoin. Tutkielman tavoitteena ei ole käytännön lainsoveltamista koskevien tulkintasuosituksien antaminen. Sen sijaan tutkielma tarkastelee itseopiskelun kriminalisoinnin haasteita ja hyväksyttävyyttä laillisuusperiaatteen epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta, kriminalisointiperiaatteet ja perusoikeuksien rajoitusedellytykset huomioon ottaen.
Tutkielman tuloksien mukaan terrorismin itseopiskelun merkittävimpiä ongelmakohtia epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta ovat kouluttautumissäännöksen tunnusmerkistön avoimuus sekä tekijän terroristisen tarkoituksen korostuminen rangaistusvastuun syntymisen perusteena. Lisäksi itseopiskelun kriminalisointi ulottaa rangaistavuuden poikkeuksellisen etäälle varsinaisesta terrorismirikoksen toteuttamisesta. Tutkielmassa kuitenkin päädytään siihen, että täsmällisyysvaatimuksen tarkempi noudattaminen itseopiskelun kriminalisoinnissa olisi kuitenkin ollut, jos ei mahdotonta, niin hyvin haasteellista. Tällöin voidaan todeta, että epätäsmällisyyskielto on itseopiskelun kansallisessa kriminalisoinnissa pääsääntöisesti otettu asianmukaisesti huomioon, vaikkakaan ei täysin tyydyttävästi. Tutkielmassa nostetaan esiin myös huoli siitä, että laillisuusperiaatteen epätäsmällisyyskiellon noudattaminen on vaarassa jäädä vajavaiseksi terrorismintorjuntaan liittyvän turvallisuusretoriikan painoarvon kasvaessa.