Kaarle Suuren hallintomalli Capitulare de Villisin valossa: Kohti hajautettua valtaa?
Kärsämänoja, Laura (2025-06-12)
Kaarle Suuren hallintomalli Capitulare de Villisin valossa: Kohti hajautettua valtaa?
Kärsämänoja, Laura
(12.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669799
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669799
Tiivistelmä
800–luvuilla ja kuinka merkittävästi valtaa hajautettiin virkamiehille. Havainnot ja tulkinnat perustuvat varhaiskeskiaikaiseen kapitulaariin eli säädöskokoelmaan, Capitulare de Villis, joka kuvaa millaisia tehtäviä kruunun nimittämillä virkamiehillä oli valtakunnan sisällä. Kyseisen säädöskokoelman 70 säädöstä keskittyvät erityisesti karjanhoitoon ja maanviljelykseen, mutta monissa näistä on selkeästi määräyksiä, jotka koskevat erilaisia virkamiehiä. Pyrin näiden säädösten sekä relevantin tutkimuskirjallisuuden kautta selvittämään, kuinka Frankkien valtakuntaa hallittiin ilman liikkuvan hovin fyysistä läsnäoloa maa-alueilla.
Tutkiminen on tapahtunut lukemalla Capitulare de Villis -kokoelman ainoan tunnetun säilyneen kopion 800-luvulta ja tekemällä tämän pohjalta tulkintoja virkamiesten vastuusta ja vallasta kruunun maatiloilla ja kartanoilla. Tutkimuskirjallisuus koskien Kaarle Suuren hallintoa puolestaan auttaa ymmärtämään, millainen virkakoneisto oli ja miten se kehittyi. Se myös kertoo, mitä käsitteellä ’liikkuva hovi’ tarkoitetaan ja pohdin, kuinka hyvin Kaarle Suuren vallan keskus vastaa tätä käsitettä. Tarkastelussa on keskiössä niin alkuperäisaineisto Capitulare de Villis sekä tutkimuskirjallisuus koskien erityisesti varhaiskeskiajan Frankkien valtakuntaa.
Tutkimuksessani todetaan säädöskokoelman tukevan käsitystä hallintomallista, jossa kuningas hajautti valtaa virkamiehille, joilla oli mahdollisuus edustaa kruunua. Säädöskokoelma ei esittele nimettyjä, yksittäisiä virkamiehiä, minkä seurauksena tutkielmassa virkakoneistosta puhutaan yleistetysti ja se kuvataan joukkona, joka voidaan murtaa pienempiin ryhmiin tiettyjen nimitysten mukaan. Verraten tutkimuskirjallisuuteen, joka korostaa erityisesti kuninkaan henkilökohtaisen vaikutusvallan, on alkuperäisaineiston perusteella selvää, että myös virkakoneistolla oli huomattavaa valtaa.
Tutkiminen on tapahtunut lukemalla Capitulare de Villis -kokoelman ainoan tunnetun säilyneen kopion 800-luvulta ja tekemällä tämän pohjalta tulkintoja virkamiesten vastuusta ja vallasta kruunun maatiloilla ja kartanoilla. Tutkimuskirjallisuus koskien Kaarle Suuren hallintoa puolestaan auttaa ymmärtämään, millainen virkakoneisto oli ja miten se kehittyi. Se myös kertoo, mitä käsitteellä ’liikkuva hovi’ tarkoitetaan ja pohdin, kuinka hyvin Kaarle Suuren vallan keskus vastaa tätä käsitettä. Tarkastelussa on keskiössä niin alkuperäisaineisto Capitulare de Villis sekä tutkimuskirjallisuus koskien erityisesti varhaiskeskiajan Frankkien valtakuntaa.
Tutkimuksessani todetaan säädöskokoelman tukevan käsitystä hallintomallista, jossa kuningas hajautti valtaa virkamiehille, joilla oli mahdollisuus edustaa kruunua. Säädöskokoelma ei esittele nimettyjä, yksittäisiä virkamiehiä, minkä seurauksena tutkielmassa virkakoneistosta puhutaan yleistetysti ja se kuvataan joukkona, joka voidaan murtaa pienempiin ryhmiin tiettyjen nimitysten mukaan. Verraten tutkimuskirjallisuuteen, joka korostaa erityisesti kuninkaan henkilökohtaisen vaikutusvallan, on alkuperäisaineiston perusteella selvää, että myös virkakoneistolla oli huomattavaa valtaa.