Arjen näkymätön taakka : metatyön merkitykset julkisessa keskustelussa
Nissinen, Melisa (2025-06-11)
Arjen näkymätön taakka : metatyön merkitykset julkisessa keskustelussa
(11.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669207
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669207
Tiivistelmä
Tasa-arvokehityksestä huolimatta suomalaisten perheiden arki sisältää yhden hyvin epätasa-arvoisesti jakautuneen työn. Kyseessä on metatyö eli arkeen liittyvä ajattelu-, suunnittelu- ja muistityö, jota naiset tekevät huomattavasti enemmän kuin miehet. Tämä näkymätön työ ei ole kuitenkaan tekijälleen ilmaista, vaan siihen liittyvät odotukset ja vastuu yhdessä sen yksipuolisen jakautumisen kanssa aiheuttavat tekijälleen suurta kuormitusta. Tutkielmassa tarkastellaan julkista keskustelua metatyöstä ja siitä paljastuvia sukupuolittuneita rakenteita, sekä metatyön merkityksiä osana sosiaalista uusintamista. Sosiaalinen uusintaminen on kaikkea elämää ja ihmisiä uusintavaa ja ylläpitävää työtä. Tutkimus metatyöstä on vähäistä, eikä sitä ole aiemmin lähestytty sosiaalisen uusintamisen teorian näkökulmasta.
Aineistona on 24 artikkelia Helsingin Sanomien, YLE:n ja Ilta-Sanomien verkkosivuilta. Menetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla pyritään saamaan teoreettisesti kattava, mutta myös uudelle tiedolle avoin katsaus metatyöstä.
Tulokset osoittavat, että metatyön epätasa-arvoinen jakautuminen sukupuolten välillä perustuu vakiintuneisiin sukupuolittuneisiin tapoihin ja rakenteisiin, joita on hyvin vaikea muuttaa. Metatyön sukupuolittuneisuuteen liittyy naisiin kohdistuvat paineet ja odotukset, jotka yhdessä työelämän kasvaneiden odotusten kanssa asettavat naisille kohtuuttoman suuren työtaakan. Monen nykyajan naisen voidaan sanoa kantavan kaksoistaakkaa, joka tarkoittaa kotona tehtävää toista työvuoroa palkkatyövuoron jälkeen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että naisten tekemä metatyö nostaa ja ylläpitää elämänlaatua. Erityisesti lasten hankkiminen ja äitiysvapaalle jääminen syventävät työn epätasa-arvoista jakautumista, minkä vuoksi miehiä tulee kannustaa vanhempainvapaan pitämiseen. Metatyön ja sosiaalisen uusintamisen arvon tunnustaminen yhteiskunnallisella ja poliittisella tasolla on heikkoa, mikä voi olla osasyy Suomen syntyvyyden laskuun.
Aineistona on 24 artikkelia Helsingin Sanomien, YLE:n ja Ilta-Sanomien verkkosivuilta. Menetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla pyritään saamaan teoreettisesti kattava, mutta myös uudelle tiedolle avoin katsaus metatyöstä.
Tulokset osoittavat, että metatyön epätasa-arvoinen jakautuminen sukupuolten välillä perustuu vakiintuneisiin sukupuolittuneisiin tapoihin ja rakenteisiin, joita on hyvin vaikea muuttaa. Metatyön sukupuolittuneisuuteen liittyy naisiin kohdistuvat paineet ja odotukset, jotka yhdessä työelämän kasvaneiden odotusten kanssa asettavat naisille kohtuuttoman suuren työtaakan. Monen nykyajan naisen voidaan sanoa kantavan kaksoistaakkaa, joka tarkoittaa kotona tehtävää toista työvuoroa palkkatyövuoron jälkeen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että naisten tekemä metatyö nostaa ja ylläpitää elämänlaatua. Erityisesti lasten hankkiminen ja äitiysvapaalle jääminen syventävät työn epätasa-arvoista jakautumista, minkä vuoksi miehiä tulee kannustaa vanhempainvapaan pitämiseen. Metatyön ja sosiaalisen uusintamisen arvon tunnustaminen yhteiskunnallisella ja poliittisella tasolla on heikkoa, mikä voi olla osasyy Suomen syntyvyyden laskuun.