Vammaisten työelämäkokemuksia: syrjinnältä suojaa hyvä työyhteisö
Keskimäki, Vera (2025-06-16)
Vammaisten työelämäkokemuksia: syrjinnältä suojaa hyvä työyhteisö
(16.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061670565
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061670565
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kokevatko vammaiset ihmiset syrjintää työelämässä, miten se ilmenee, sekä toisaalta selvittää millaisia positiivisia työelämäkokemuksia heillä on. Vammaisten kohtaamaa syrjintää työelämässä on tutkittu enemmän kuin positiivisia kokemuksia, tosin syrjintääkin on tutkittu suhteellisen vähän. Vammaisten asema työelämässä on heikko ja epätasa-arvoinen ei-vammaisiin verrattuna (esim. Ekholm & Teittinen, 2014).
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisella kyselylomakkeella, johon vastasi 12 henkilöä. Näistä yksitoista otettiin osaksi tutkimusta, sillä tutkimuksessa tutkitaan täysi-ikäisiä henkilöitä/tutkimukseen otettiin mukaan. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen, eli tulkinnat tehtiin aineiston perusteella. Vastausten alkuperäisilmauksista muodostin pelkistettyjä ilmauksia, ja näistä muodostui kuusi alakategoriaa. Näitä ovat hienovarainen syrjintä, kiusaaminen, työllistymisen vaikeus, vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa uralla, myönteinen suhtautuminen vaikuttaa uralla sekä tietoisuus vammaisuudesta työyhteisössä.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa siitä, että vammaiset ihmiset kohtaavat syrjintää työelämässä. Tässä tutkimuksessa tulee esiin myös vastaajien myönteisiä kokemuksia työelämästä. Suorina syrjinnän keinoina ilmenee vähättelyä ja arvostuksen puutetta eli hienovaraista syrjintää, sekä kiusaamista. Epäsuoremmat syrjinnän kokemukset käyvät ilmi vaikeuksina uralla joko työllistymisen kautta tai vähäisinä mahdollisuuksina vaikuttaa uraan. Hyvä suhtautuminen muodostuu työyhteisössä tietoisuuden kautta sekä myönteisellä suhtautumisella tarvittaviin mukautuksiin, esimerkiksi vammaisen tarvitsemiin tukitoimiin.
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisella kyselylomakkeella, johon vastasi 12 henkilöä. Näistä yksitoista otettiin osaksi tutkimusta, sillä tutkimuksessa tutkitaan täysi-ikäisiä henkilöitä/tutkimukseen otettiin mukaan. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen, eli tulkinnat tehtiin aineiston perusteella. Vastausten alkuperäisilmauksista muodostin pelkistettyjä ilmauksia, ja näistä muodostui kuusi alakategoriaa. Näitä ovat hienovarainen syrjintä, kiusaaminen, työllistymisen vaikeus, vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa uralla, myönteinen suhtautuminen vaikuttaa uralla sekä tietoisuus vammaisuudesta työyhteisössä.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa siitä, että vammaiset ihmiset kohtaavat syrjintää työelämässä. Tässä tutkimuksessa tulee esiin myös vastaajien myönteisiä kokemuksia työelämästä. Suorina syrjinnän keinoina ilmenee vähättelyä ja arvostuksen puutetta eli hienovaraista syrjintää, sekä kiusaamista. Epäsuoremmat syrjinnän kokemukset käyvät ilmi vaikeuksina uralla joko työllistymisen kautta tai vähäisinä mahdollisuuksina vaikuttaa uraan. Hyvä suhtautuminen muodostuu työyhteisössä tietoisuuden kautta sekä myönteisellä suhtautumisella tarvittaviin mukautuksiin, esimerkiksi vammaisen tarvitsemiin tukitoimiin.