Ilmoittajansuojelulain vaikutukset työntekijän sananvapauteen
Gerhards, Clara (2025-06-16)
Ilmoittajansuojelulain vaikutukset työntekijän sananvapauteen
(16.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061770867
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061770867
Tiivistelmä
Sananvapaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu myös työntekijöille. Se on turvattu Suomen perustuslain 12.1 §:ssä, jonka mukaan jokaisella on oikeus sananvapauteen, eli oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Työntekijöillä on sananvapauden nojalla oikeus ilmoittaa työpaikallaan havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Whistleblowing, eli väärinkäytöksistä ilmoittaminen, viittaa tilanteisiin, joissa työntekijä paljastaa työpaikalla ilmeneviä väärinkäytöksiä, laiminlyöntejä tai lainvastaisia toimia joko organisaation sisäisesti, viranomaiselle, tai suoraan julkisuuteen. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton perusoikeus, ja työsuhteessa sitä rajoittaa etenkin työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukainen lojaliteettivelvollisuus, joka voi vaikeuttaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa väärinkäytöksistä. Väärinkäytöksistä ilmoittaminen edellyttää usein harkintaa siitä, kuinka pitkälle työntekijän sananvapaus ulottuu suhteessa hänen lojaliteettivelvollisuuteensa.
Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta, eli ilmoittajansuojelulaki, tuli voimaan vuonna 2023. Lailla implementoitiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Ilmoittajansuojelulain tavoitteena on vahvistaa ilmoittajien suojaa mahdollisia vastatoimia vastaan sekä madaltaa kynnystä ilmoitusten tekemiseen.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia ilmoittajansuojelulailla on työntekijän sananvapauteen. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten laki turvaa työntekijän sananvapautta tämän ilmoittaessa työpaikallaan havaitsemistaan väärinkäytöksistä, ja toisaalta millaisia sananvapauden kannalta ongelmallisia kohtia laissa mahdollisesti on. Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielman lähdeaineistona toimii voimassa oleva lainsäädäntö, lainvalmisteluaineisto, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö sekä oikeuskirjallisuus.
Johtopäätöksissä todetaan, että ilmoittajansuojelulaki on merkittävä askel työntekijän sananvapauden turvaamisessa. Laki luo aiempaa yhtenäisemmän ja selkeämmän sääntelykokonaisuuden, jolla pyritään varmistamaan tehokas suoja ilmoittajille. Samalla kuitenkin tietyt lain asettamat edellytykset, kuten rajattu soveltamisala ja sisäisen ilmoittamisen ensisijaisuus, voivat nostaa työntekijän kynnystä ilmoittaa väärinkäytöksistä, ja heikentää sananvapauden toteutumista. Ilmoittajansuojelulain konkreettiset vaikutukset työntekijöiden sananvapauden toteutumiseen hahmottuvat kuitenkin vasta ajan myötä oikeuskäytännön kehittyessä.
Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta, eli ilmoittajansuojelulaki, tuli voimaan vuonna 2023. Lailla implementoitiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Ilmoittajansuojelulain tavoitteena on vahvistaa ilmoittajien suojaa mahdollisia vastatoimia vastaan sekä madaltaa kynnystä ilmoitusten tekemiseen.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia ilmoittajansuojelulailla on työntekijän sananvapauteen. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten laki turvaa työntekijän sananvapautta tämän ilmoittaessa työpaikallaan havaitsemistaan väärinkäytöksistä, ja toisaalta millaisia sananvapauden kannalta ongelmallisia kohtia laissa mahdollisesti on. Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielman lähdeaineistona toimii voimassa oleva lainsäädäntö, lainvalmisteluaineisto, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö sekä oikeuskirjallisuus.
Johtopäätöksissä todetaan, että ilmoittajansuojelulaki on merkittävä askel työntekijän sananvapauden turvaamisessa. Laki luo aiempaa yhtenäisemmän ja selkeämmän sääntelykokonaisuuden, jolla pyritään varmistamaan tehokas suoja ilmoittajille. Samalla kuitenkin tietyt lain asettamat edellytykset, kuten rajattu soveltamisala ja sisäisen ilmoittamisen ensisijaisuus, voivat nostaa työntekijän kynnystä ilmoittaa väärinkäytöksistä, ja heikentää sananvapauden toteutumista. Ilmoittajansuojelulain konkreettiset vaikutukset työntekijöiden sananvapauden toteutumiseen hahmottuvat kuitenkin vasta ajan myötä oikeuskäytännön kehittyessä.