Body Image Phenomenology in Psychedelic and Meditative Peak Experience Narratives : A Qualitative-Quantitative Approach

Abstract

Psychedelics and meditation can induce peak experiences involving an altered state of consciousness in which the flexibility of self-referential processing increases. Predictive processing theories posit that these states temporarily relax rigid beliefs and may allow for their revision through enhanced sensory processing. However, there is a lack of research about these experiences’ body image-related aspects. Body image is a multidimensional representation defined by its experiential nature and its quality is important for well-being. Altered states of consciousness may induce profound changes to how one perceives and relates to their body. Evidence suggests that the quality of the acute experience, such as its mystical-type aspects, is associated with therapeutic outcomes with psychedelics. Clinical psychedelic-assisted and mindfulness-based interventions are being applied for body image disorders, but the role of body-related experience contents is not known. Studying these experiences in naturalistic settings can offer insights about the relations between their phenomenological aspects and body image.

This study collected narrative reports of 138 participants’ most meaningful psychedelic (n = 90) or meditative (n = 48) experiences with online surveys and explored their body image phenomenology using a coder reliability approach to thematic analysis. The study investigated similarities and differences between psychedelic and meditation reports, associations between narrative themes, perceived body attitude changes, and current body appreciation, and whether individuals with body image concerns manifesting as eating disorder traits reported different themes or perceived body attitude changes differently from those without such traits.

The results indicated that embodiment-related themes were common in both psychedelic (63.3%) and meditation (56.3%) reports, describing either increased body awareness or an unraveling of the bodily self-model, with psychedelic reports involving more drastic disembodiment. Affective-attitudinal body image themes were predominantly positive in valence, involving acceptance and appreciation. Individuals with eating disorder traits were more likely to describe body appreciation in their narratives and perceive their body dissatisfaction as having reduced more after the experience. Disembodiment experiences predicted greater perceived improvements in body connection and body dissatisfaction. Increased body awareness predicted a greater perceived reduction in body dissatisfaction. Positive affective-attitudinal body image content predicted a greater perceived improvement in body connection.

Psykedeelit ja meditaatio voivat aiheuttaa huippukokemuksiksi koettuja muuntuneita tajunnantiloja, joissa itseen liittyvän prosessoinnin joustavuus lisääntyy. Ennakoivan prosessoinnin teoriat esittävät, että näissä tiloissa jäykät uskomukset voivat tilapäisesti höllentyä, jolloin tehostunut aistiprosessointi mahdollistaa niiden uudelleenarvioinnin. Huippukokemusten kehonkuvaan liittyviä aspekteja on tutkittu niukasti. Kehonkuva on moniulotteinen representaatio, jota subjektiivinen kokemus määrittää, ja sillä on suuri merkitys hyvinvoinnille. Muuntuneet tajunnantilat voivat muokata yksilön hahmotusta ja suhtautumista kehoonsa. Psykedeelien kohdalla akuutin kokemuksen laadun, esim. mystistyyppisten piirteiden, on havaittu olevan yhteydessä terapeuttisiin tuloksiin. Psykedeeli- ja mindfulness-avusteisia interventioita sovelletaan kehonkuvahäiriöihin, mutta kehollisten kokemussisältöjen roolia ei vielä tunneta. Transformatiivisten psykedeeli- ja meditaatiokokemusten tutkiminen myös naturalistisessa kontekstissa voi tarjota näkökulmia kokemussisältöjen ja kehonkuvan välisiin yhteyksiin.

Tutkimus tarkasteli internet-kyselyillä kerättyjä narratiivisia raportteja 138 osallistujan merkityksellisimmistä psykedeeli- (n = 90) ja meditaatiokokemuksista (n = 48) ja analysoi niiden kehonkuvasisältöjä koodaajien välistä reliabiliteettia hyödyntävällä temaattisella analyysilla. Psykedeeli- ja meditaatioraportteja vertailtiin ja teemojen yhteyksiä tutkittiin suhteessa nykyiseen kehoarvostukseen ja itsearvioituihin muutoksiin kehoasenteissa kokemuksen jälkeen. Tutkimus selvitti myös, raportoivatko syömishäiriöpiirteiset erilaisia teemoja kuin osallistujat, joilla ei ollut viitteitä syömishäiriöpiirteistä, ja arvioivatko he erilaisia muutoksia kehoasenteissaan.

Muuntuneen kehollisuuden (engl. embodiment) teemat olivat yleisiä psykedeeli- (63.3%) ja meditaatioraporteissa (56.3%). Niissä kuvattiin joko lisääntynyttä kehotietoisuutta tai kehollisen minämallin eriasteista hajoamista, joka oli psykedeeliraporteissa voimakkaampaa. Tunteellis-asenteellisissa teemoissa korostuivat kehon hyväksyntä ja arvostus. Syömishäiriöpiirteiset raportoivat kehoarvostussisältöjä todennäköisemmin ja arvioivat kehotyytymättömyyden laskeneen enemmän kokemuksen jälkeen. Kokemus kehon liukenemisesta (engl. disembodiment) ennusti suurempaa itsearvioitua kehoyhteyden kohentumista ja kehotyytymättömyyden laskua. Lisääntynyt kehotietoisuus ennusti suurempaa itsearvioitua kehotyytymättömyyden laskua. Myönteiset tunteellis-asenteelliset kehonkuvasisällöt ennustivat suurempaa itsearvioitua kehoyhteyden kohentumista.