Perhemyönteiset organisaatiokäytännöt pienten tiimien arjessa
Ahonkivi, Jere (2025-06-10)
Perhemyönteiset organisaatiokäytännöt pienten tiimien arjessa
Ahonkivi, Jere
(10.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061871224
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061871224
Tiivistelmä
Työn ja perheen yhdistäminen on käynyt vuosi vuodelta ajankohtaisemmaksi. Ihmisille on arjessa yhä tärkeämpää kyetä löytämään tasapaino perhe- ja työelämän välille. Tämän tasapainon löytäminen ei kuitenkaan ole aina helppoa ja yksilöllisiä vaihteluita on isollakin skaalalla. Toinen kuormittuu iltaisin tehtävistä töistä, kun taas toiselle viikonloppuihin ajoittuvat työt saavat tätä tasapainoa horjumaan. Organisaatioilla on merkittävä rooli tässä yhtälössä. Parhaimmillaan perhemyönteiset käytännöt mahdollistavat työntekijälle joustavasta mahdollisuuksia tasapainoilla arjessa työn ja perheen välillä. Toisena ääripäänä tälle on tilanteet, joissa työ ei jousta yksilön tarpeisiin eikä mahdollista sujuvaa arkea. Tärkeä on myös tiedostaa, että mistä tekijöistä organisaatio muodostuu ja mitkä sidosryhmät ovat niitä kaikkein merkittävimpiä.
Esihenkilön roolia ei sovi väheksyä. Organisaatioilla voi olla erinomaisia perhemyönteisiä käytäntöjä, mutta ilman esihenkilön kyvykkyyttä ja halua implementoida näitä käytänteitä onnistuneesta, vaikutus työntekijän arkeen jää vähäiseksi. Esihenkilön harteilla siis lepää iso vastuu. Kuitenkin esihenkilön ohella toinen merkittävä tekijä työn ja perhe-elämän yhdistämisessä on koko ympäröivä työyhteisö. Miten kollegat suhtautuvat perhe-elämän tuomiin vaatimuksiin ja miten perheistä puhutaan työpaikoilla? Nämä ovat todella keskeisiä asioita perhemyönteisyyttä arvioitaessa. Erityisen merkitykselliseksi työyhteisö muodostuu siinä vaiheessa, kun työntekijää ympäröivä tiimi on kooltaan pieni.
Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin suorittamalla seitsemän puolistrukturoitua teemahaastattelua kohdeorganisaatiossa. Haastatteluihin osallistui kohdeorganisaation eri tiimeistä asiantuntijoita ja johtajia, joilla on kokemusta työn ja perheen yhdistämisestä. Lisäksi jokaisella haastatteluun osallistuneella on vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi.
Tämän tutkielman tulokset kertoivat selvästi sen, ettei työn ja perheen yhdistäminen ole yksinkertaista, vaikka taustalla olisi korkeakoulu ja käytössä on laajat joustot esimerkiksi työaikojen ja etätyön osalta. Pienten tiimien kontekstissa esiin nousi niin hyviä kuin huonojakin puolia. Pienissä tiimeissä joustojen käyttö koettiin tehokkaaksi ja toimivaksi, mutta samalla esimerkiksi perhevapaille lähtemistä ei koettu täysin mutkattomaksi. Työaikajoustojen osalta esiin nousi, että vaikka joustot mahdollistavat aamujen ja päivien osalta paremman tasapainon, tämä kuitenkin johtaa usein iltaisin tehtäviin töihin. Tässä tutkielmassa nousi myös korostetusti esiin työyhteisön rooli ja siitä kumpuava kollektiivinen luottamus ja ymmärrys perhe-elämän asettamia vaatimuksia kohtaan.
Esihenkilön roolia ei sovi väheksyä. Organisaatioilla voi olla erinomaisia perhemyönteisiä käytäntöjä, mutta ilman esihenkilön kyvykkyyttä ja halua implementoida näitä käytänteitä onnistuneesta, vaikutus työntekijän arkeen jää vähäiseksi. Esihenkilön harteilla siis lepää iso vastuu. Kuitenkin esihenkilön ohella toinen merkittävä tekijä työn ja perhe-elämän yhdistämisessä on koko ympäröivä työyhteisö. Miten kollegat suhtautuvat perhe-elämän tuomiin vaatimuksiin ja miten perheistä puhutaan työpaikoilla? Nämä ovat todella keskeisiä asioita perhemyönteisyyttä arvioitaessa. Erityisen merkitykselliseksi työyhteisö muodostuu siinä vaiheessa, kun työntekijää ympäröivä tiimi on kooltaan pieni.
Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin suorittamalla seitsemän puolistrukturoitua teemahaastattelua kohdeorganisaatiossa. Haastatteluihin osallistui kohdeorganisaation eri tiimeistä asiantuntijoita ja johtajia, joilla on kokemusta työn ja perheen yhdistämisestä. Lisäksi jokaisella haastatteluun osallistuneella on vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi.
Tämän tutkielman tulokset kertoivat selvästi sen, ettei työn ja perheen yhdistäminen ole yksinkertaista, vaikka taustalla olisi korkeakoulu ja käytössä on laajat joustot esimerkiksi työaikojen ja etätyön osalta. Pienten tiimien kontekstissa esiin nousi niin hyviä kuin huonojakin puolia. Pienissä tiimeissä joustojen käyttö koettiin tehokkaaksi ja toimivaksi, mutta samalla esimerkiksi perhevapaille lähtemistä ei koettu täysin mutkattomaksi. Työaikajoustojen osalta esiin nousi, että vaikka joustot mahdollistavat aamujen ja päivien osalta paremman tasapainon, tämä kuitenkin johtaa usein iltaisin tehtäviin töihin. Tässä tutkielmassa nousi myös korostetusti esiin työyhteisön rooli ja siitä kumpuava kollektiivinen luottamus ja ymmärrys perhe-elämän asettamia vaatimuksia kohtaan.