Suoritusmittauksen vaikutus henkisen pääoman suorituskykyyn : Case-tutkimus asiantuntijaorganisaation tiimien henkisestä pääomasta

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suoritusmittauksen vaikutusta henkisen pääoman suorituskykyyn erityisesti asiantuntijaorganisaation tiimeissä. Tavoitteena on selvittää, mitkä henkisen pääoman osa-alueet korostuvat asiantuntijaorganisaatioissa ja miten suoritusmittaus vaikuttaa tiimien suorituskykyyn. Tutkimuksessa keskitytään inhimilliseen pääomaan ja rakennepääomaan, sillä ne korostuvat erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa ja niiden tiimien toiminnassa. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavina toimii kansainvälisesti toimivan asiantuntijaorganisaation henkilöstövastaava, tiimimanagerit ja tiimien jäsenet.

Henkinen pääoma on merkittävä tekijä erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa, joissa toiminta rakentuu asiantuntijoiden osaamisen ja ominaisuuksien varaan, ja sisäisillä prosesseilla ja strategisilla valinnoilla on iso merkitys. Asiantuntijoiden työn mittaaminen on kuitenkin hankalaa ja perinteisiä tuotantomittareita käytettäessä työstä ei saada oikeaa kuvaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on keskitytty tavoitteiden asettamiseen, henkisen pääoman mittaamiseen ja mittauksen tulosvaikutuksiin. Tässä tutkielmassa painotetaan kuitenkin erityisesti suoritusmittauksen vaikutuksia henkisen pääoman suorituskykyyn vaikuttaviin tekijöihin, kuten motivaatioon ja ajankäyttöön.

Suoritusmittauksen avulla voidaan tuottaa organisaation johdolle tärkeää informaatiota sen keskeisistä menestystekijöistä. Henkisen pääoman mittaristoa luodessa on tärkeää määritellä organisaation keskeiset arvoa tuottavat tekijät. Menestyksekkään mittariston ydin on, että henkisen pääoman erät ovat tavoitellulla tasolla ja ne toimivat optimaalisesti vuorovaikutuksessa keskenään. Hyvät henkisen pääoman mittarit ovat vertailukelpoisia, johdonmukaisia, oleellisia sekä luotettavia. Ne liittyvät työn laatuun, ajanhallintaan ja tehokkuuteen, tietoon ja osaamiseen, motivaatioon, työilmapiiriin sekä yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. Mittarit ovat myös realistisia ja saavutettavia.

Mittaukseen liittyy kuitenkin myös haasteita, esimerkiksi mittareiden ja niiden määrän valitsemiseen. Liian haastavat tavoitteet voivat heikentää motivaatiota ja aiheuttaa epätervettä kilpailua, joka aiheuttaa organisaation jäsenten välillä yhteenkuuluvuuden tunteen ja vastavuoroisuuden vähenemistä. Tavoitteet eivät myöskään saa olla ristiriidassa keskenään. Case-organisaatiossa koettiin, että tavoitteet voisivat olla selkeämpiä ja enemmän mitattavia, jotta ne eivät perustuisivat niin vahvasti subjektiivisiin näkemyksiin. Organisaatiossa koettiin myös, että tavoitteet ovat osittain ristiriidassa keskenään ja vaikuttavat negatiivisesti esimerkiksi koulutuksiin käytettävään aikaan ja siten heikentävät suorituskykyä. Case-organisaatiossa kuitenkin mitataan kattavasti eri osaamisen osa-alueita ja koetaan, että suoritusmittauksen avulla suoriutumiseen panostetaan enemmän. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että suoritusmittaus voi parantaa tiimien suorituskykyä, mutta se vaatii, että mittarit ja mittausjärjestelmä ovat linjassa organisaation strategian ja tavoitteiden kanssa, sekä mittaus on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti.