Aikuisjohtoisesta poliittisesta sosialisaatiosta nuorisojohtoiseen politisoitumiseen : Poliittisen sosialisaation muutos 2000-luvulta 2020-luvulle ja muutoksen yhteydet poliittiseen kontekstiin
Leinonen, Aino (2025-06-16)
Aikuisjohtoisesta poliittisesta sosialisaatiosta nuorisojohtoiseen politisoitumiseen : Poliittisen sosialisaation muutos 2000-luvulta 2020-luvulle ja muutoksen yhteydet poliittiseen kontekstiin
(16.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061871237
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061871237
Tiivistelmä
Nuorten äänestyskäyttäytymisestä on puhuttu paljon 2000-luvun alkupuolella julkisissa keskusteluissa niin Suomessa kuin globaalisti. Nuorten osallistuminen institutionalisoituun poliittiseen toimintaan on tärkeää demokraattisen valtiojärjestelemän ylläpidolle. Nykynuoret eivät kuitenkaan toimi enää yhtä aktiivisesti näiden järjestelmien sisällä. Vähentynyt äänestysinto sekä toisaalta informaalin poliittisen toiminnan yleistyminen onkin herättänyt myös kiinnostusta ilmiön tutkimiseen akateemisissa piireissä. Poliittinen sosialisaatio on keskeinen poliittista osallistumista muovaava ja kehittävä tekijä, joka voi näin ollen selittää näitä nuorten poliittisessa osallistumisessa tapahtuvia muutoksia.
Tutkielmassani selvitän, millaisia muutoksia poliittisessa sosialisaatiossa on tapahtunut 2000-luvulta 2020-luvulle. Pyrin jäsentämään nykynuorten erilaisille kehityskuluille ominaisia piirteitä ja pohtimaan niiden yhteyksiä poliittisessa kontekstissa tapahtuviin muutoksiin formaalin ja informaalin poliittisen toiminnan osalta. Toteutan tutkielmani integroivan kirjallisuuskatsauksen metodologisessa viitekehyksessä, ja hyödynnän analyysissäni vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.
Tutkielmani analyysi viittaa siihen, että poliittisessa sosialisaatiossa on tapahtunut muutos aikuisjohtoisesta nuorisojohtoiseen poliittiseen sosialisaatioon. Nuoret ovat huomattavasti itsenäisempiä toimijoita omassa sosialisaatiossaan kuin on aiemmin luultu. Analyysistani selvisi myös, että formaalin politiikan aikuisjohtoisuus on yksi syy sille, miksi nuoret hakeutuvat informaalin poliittisen toiminnan pariin. Toisaalta informaali poliittinen toiminta tukee nuorisojohtoista politisoitumista sekä osallistumista. Jos informaalit politisoitumisen ja osallistumisen tavat yleistyvät entisestään, se voi näkyä poliittisen kulttuurin muutoksena tulevaisuudessa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella formaalin politisoitumisen tavat eivät ole pysyneet muun poliittisessa sosialisaatiossa tapahtuneen muutoksen mukana samalla tavalla kuin informaali toiminta. Jotta formaalia osallistumista voidaan lisätä, nuorten vaikutusmahdollisuuksista tulisi huolehtia formaaleissa poliittisissa instituutioissa. Resursseja tulisi suunnata nuorisojohtoisen politisoitumisen tukemiseksi, jotta nuoret pääsisivät kehittymään heille sopivimmissa poliittisen sosialisaation konteksteissa.
Tutkielmassani selvitän, millaisia muutoksia poliittisessa sosialisaatiossa on tapahtunut 2000-luvulta 2020-luvulle. Pyrin jäsentämään nykynuorten erilaisille kehityskuluille ominaisia piirteitä ja pohtimaan niiden yhteyksiä poliittisessa kontekstissa tapahtuviin muutoksiin formaalin ja informaalin poliittisen toiminnan osalta. Toteutan tutkielmani integroivan kirjallisuuskatsauksen metodologisessa viitekehyksessä, ja hyödynnän analyysissäni vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.
Tutkielmani analyysi viittaa siihen, että poliittisessa sosialisaatiossa on tapahtunut muutos aikuisjohtoisesta nuorisojohtoiseen poliittiseen sosialisaatioon. Nuoret ovat huomattavasti itsenäisempiä toimijoita omassa sosialisaatiossaan kuin on aiemmin luultu. Analyysistani selvisi myös, että formaalin politiikan aikuisjohtoisuus on yksi syy sille, miksi nuoret hakeutuvat informaalin poliittisen toiminnan pariin. Toisaalta informaali poliittinen toiminta tukee nuorisojohtoista politisoitumista sekä osallistumista. Jos informaalit politisoitumisen ja osallistumisen tavat yleistyvät entisestään, se voi näkyä poliittisen kulttuurin muutoksena tulevaisuudessa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella formaalin politisoitumisen tavat eivät ole pysyneet muun poliittisessa sosialisaatiossa tapahtuneen muutoksen mukana samalla tavalla kuin informaali toiminta. Jotta formaalia osallistumista voidaan lisätä, nuorten vaikutusmahdollisuuksista tulisi huolehtia formaaleissa poliittisissa instituutioissa. Resursseja tulisi suunnata nuorisojohtoisen politisoitumisen tukemiseksi, jotta nuoret pääsisivät kehittymään heille sopivimmissa poliittisen sosialisaation konteksteissa.