The Prospective Association Between Empathy and Defending Behavior: Moderation by Peer Likeability

Abstract

Defending victimized peers in schools is shaped by a complex interplay of intrapersonal and interpersonal factors. However, previous research has primarily focused on concurrent associations of defending, with only limited longitudinal research examining which factors can lead to more defending over time. To fill this gap, the current study examines the longitudinal association between empathy and defending behavior, as well as whether this association is moderated by peer likeability. The data was collected as part of the CHALLENGE project within INVEST Psychology at the University of Turku. Data collection occurred in Finnish schools in seven waves over the course of three academic years. For the current study, we utilized data from Wave 1 (T1) and Wave 3 (T2), which took place in the fall and spring semesters of the academic year, respectively. The sample comprised of 3662 participants in 4th to 9th grade (Mage = 13.05 years, SD = 1.68). Participants completed a self-report questionnaire on empathy and assessed their peers’ defending behaviors and likeability with a peer nomination method. Gender, grade level, and prior defending behavior were included as control variables. The data was analyzed with multilevel linear regression analysis with moderation. The results revealed a significant positive association between empathy (T1) and defending behavior (T2) over time. However, this association was specifically found for well-liked individuals and not for participants that were less liked among their peers. Previous defending behavior (T1) was also found to be a significant predictor of later defending. This study broadens the understanding of how peer likeability impacts the association between empathy and defending behavior at school. These findings suggest that the prospective empathy-defending association is dependent on youth’s social relationships, as they may be better positioned to support victimized peers due to their more stable social standing.

Kouluissa esiintyvä puolustuskäyttäytyminen kiusaamistilanteissa rakentuu monimutkaisesta sisäisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutuksesta. Pitkittäistutkimusta aiheesta on kuitenkin toistaiseksi vain vähän. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin empatian ja puolustuskäyttätymisen välistä pitkittäistä yhteyttä sekä sitä, vaikuttaako oppilaan pidettävyys vertaisten keskuudessa empatian ja puolustuskäyttäytymisen väliseen yhteyteen. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Turun yliopiston INVEST Psykologian tutkimusryhmän CHALLENGE-hanketta. Aineistonkeruu toteutettiin suomalaisissa peruskouluissa seitsemässä aikapisteessä kolmen lukuvuoden aikana. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin ensimmäisen (T1) ja kolmannen (T2) aikapisteen aineistoa, jotka ajoittuivat lukuvuoden syksyyn ja kevääseen. Aineisto koostui 4.–9.-luokkalaisista (n = 3662; Mikä = 13.05 vuotta, SD = 1.68). Osallistujat vastasivat koulussa empatian itsearviointikyselyyn sekä arvioivat vertaistensa puolustuskäyttäytymistä ja pidettävyyttä toveriarviointimenetelmällä. Kontrollimuuttujina huomioitiin sukupuoli, luokka-aste ja aiempi puolustuskäyttäytyminen. Aineiston analysoimiseen käytettiin monitasoista lineaarista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan empatia (T1) oli positiivisesti yhteydessä myöhempään puolustuskäyttäytymiseen (T2), ja tämä yhteys oli erityisen vahva vertaisten keskuudessa pidetyillä oppilailla. Lisäksi aiempi puolustuskäyttäytyminen (T1) ennusti merkitsevästi myöhempää puolustamiskäyttäytymistä. Tämä tutkimus laajentaa ymmärrystä siitä, miten pidettävyys vertaisten kesken vaikuttaa empatian ja puolustuskäyttäytymisen väliseen yhteyteen kouluympäristössä. Tulokset viittaavat siihen, että pidetyillä oppilailla saattaa olla paremmat edellytykset auttaa kiusattuja tovereita vakaamman sosiaalisen asemansa ansiosta.