Taitavien kirjoittajien kirjoitustaidon kehitys tiedelukutaidon intervention aikana
Kallio, Saara (2025-06-04)
Taitavien kirjoittajien kirjoitustaidon kehitys tiedelukutaidon intervention aikana
Kallio, Saara
(04.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062472994
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062472994
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin, miten taitavien 5.–6.-luokkalaisten oppilaiden monilähteinen kirjoitustaito kehittyi opetuksellisen intervention aikana. Monilähteinen kirjoittaminen tarkoittaa kykyä yhdistää, jäsentää ja arvioida tietoa useista eri lähteistä, ja se edellyttää sekä tiedonrakentamisen että kriittisen ajattelun taitoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia tapahtuu taitavien kirjoittajien tuottamissa teksteissä ja millaisia yhteyksiä kirjoitustaidon kehityksellä on oppilaiden ajankäyttöön ja taustatekijöihin.
Tutkimus toteutettiin interventiotutkimuksena, joka sisälsi alkumittauksen, kolme opetuskertojen yhteydessä laadittua kirjoitustehtävää sekä loppumittauksen. Oppilaat työskentelivät monilähteisten tekstien parissa, joissa yhdistyivät äidinkielen ja ympäristöopin sisällöt. Tutkimus oli osa FINSCI-hanketta ja se toteutettiin monitapaustutkimuksen asetelmalla monimenetelmällistä lähestymistapaa hyödyntäen.
Aineistona käytettiin oppilaiden kirjoituksia, työskentelyaikoihin liittyviä digitaalisia tallenteita sekä taustamuuttujia, kuten äidinkielen ja ympäristöopin arvosanoja, lukutaitotestin tuloksia ja itsearviointeja. Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti, mikä mahdollisti kirjoitustaidon kehityksen tarkastelun tekstien rakenteen ja sisällön tasolla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valtaosa oppilaista kehitti monilähteisen kirjoittamisen taitojaan intervention aikana. Erityisesti kyky yhdistää ja jäsentää tietoa parani opetuskokonaisuuden edetessä, mikä näkyi tekstien selkeytyneessä rakenteessa ja sisällöllisessä eheydessä. Edistysaskeleita havaittiin jo ennen loppumittausta, mikä korostaa vaiheittaisen ja kohdennetun opetuksen merkitystä taitojen kehittymiselle.
Ajankäytön tarkastelu osoitti, ettei työskentelyajan pituus yksin selittänyt oppimista. Sen sijaan yksilölliset työskentelystrategiat ja tapa hyödyntää käytettävissä oleva aika vaikuttivat kirjoitustaidon kehitykseen. Tulos korostaa oppimisprosessin monimuotoisuutta ja yksilöllisten oppimispolkujen huomioimisen tärkeyttä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taitavien kirjoittajien monilähteistä kirjoittamista voidaan tukea kohdennetulla ja vaiheittain etenevällä opetuksella. Erityisesti tieteellisen lukutaidon ja kirjoitustaitojen kehittämiseksi on tärkeää tarjota oppilaille mahdollisuuksia toistuvaan harjoitteluun ja oman ajattelun jäsentämiseen monilähteisen tiedon avulla. Tutkimus antaa suuntaa antavaa näyttöä siitä, että monilähteinen kirjoittaminen on opetettavissa oleva taito jo alakoulun ylemmillä luokilla ja antaa samalla arvokasta tietoa opetuksen kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin interventiotutkimuksena, joka sisälsi alkumittauksen, kolme opetuskertojen yhteydessä laadittua kirjoitustehtävää sekä loppumittauksen. Oppilaat työskentelivät monilähteisten tekstien parissa, joissa yhdistyivät äidinkielen ja ympäristöopin sisällöt. Tutkimus oli osa FINSCI-hanketta ja se toteutettiin monitapaustutkimuksen asetelmalla monimenetelmällistä lähestymistapaa hyödyntäen.
Aineistona käytettiin oppilaiden kirjoituksia, työskentelyaikoihin liittyviä digitaalisia tallenteita sekä taustamuuttujia, kuten äidinkielen ja ympäristöopin arvosanoja, lukutaitotestin tuloksia ja itsearviointeja. Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti, mikä mahdollisti kirjoitustaidon kehityksen tarkastelun tekstien rakenteen ja sisällön tasolla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valtaosa oppilaista kehitti monilähteisen kirjoittamisen taitojaan intervention aikana. Erityisesti kyky yhdistää ja jäsentää tietoa parani opetuskokonaisuuden edetessä, mikä näkyi tekstien selkeytyneessä rakenteessa ja sisällöllisessä eheydessä. Edistysaskeleita havaittiin jo ennen loppumittausta, mikä korostaa vaiheittaisen ja kohdennetun opetuksen merkitystä taitojen kehittymiselle.
Ajankäytön tarkastelu osoitti, ettei työskentelyajan pituus yksin selittänyt oppimista. Sen sijaan yksilölliset työskentelystrategiat ja tapa hyödyntää käytettävissä oleva aika vaikuttivat kirjoitustaidon kehitykseen. Tulos korostaa oppimisprosessin monimuotoisuutta ja yksilöllisten oppimispolkujen huomioimisen tärkeyttä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taitavien kirjoittajien monilähteistä kirjoittamista voidaan tukea kohdennetulla ja vaiheittain etenevällä opetuksella. Erityisesti tieteellisen lukutaidon ja kirjoitustaitojen kehittämiseksi on tärkeää tarjota oppilaille mahdollisuuksia toistuvaan harjoitteluun ja oman ajattelun jäsentämiseen monilähteisen tiedon avulla. Tutkimus antaa suuntaa antavaa näyttöä siitä, että monilähteinen kirjoittaminen on opetettavissa oleva taito jo alakoulun ylemmillä luokilla ja antaa samalla arvokasta tietoa opetuksen kehittämiseen.