Kestävä sijoittaminen yksityissijoittajan päätöksenteossa: ESG-tiedon ja CSRD-direktiivin vaikutus sijoituspäätöksiin

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma pyrkii selvittämään yksityissijoittajien kestävään sijoittamiseen perustuvaa päätöksentekoa ja sitä, että miten juuri se vaikuttaa heidän sijoitustoimintaansa. Tutkielma keskittyy erityisesti ESG-tiedon (Environment: ympäristö, Social: yhteiskunta, ja Governance: hyvä hallinnointitapa) ja Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) - vastuullisuusraportointi-direktiivin merkityksiin. Kestävä sijoittaminen on noussut merkittäväksi osaksi rahoitusmarkkinoita ja sen eri vaikutukset ja muutokset ulottuvat sekä institutionaalisiin, että myös yksityisiin sijoittajiin. Tämä monipuolinen eteenpäin kehitys on seurausta niin myös lainsäädännöllisistä muutoksista kuin myöskin yksityissijoittajien kasvavasta kiinnostuksesta kohti vastuullista sijoittamista kohti. ESG-tiedon rooli sijoituspäätöksissä ja itse sen prosessissa on korostunut entisestään, kun taas samanaikaisesti CSRD-direktiivi pyrkii standardoimaan yleistä vastuullisuusraportointia ja parantamaan kyseisen tiedon vertailtavuutta eri kohteiden välillä. Tutkielma perustuu itse kokonaisuudessaan laadulliseen analyysiin, jossa on siis pyritty hyödyntää puolistrukturoituja haastatteluja näkökulmien kartoittamiseksi ja näkökulmien saamiseksi. Yksityissijoittajien haastattelujen avulla selvitetään ja analysoidaan sitä, että miten yksityissijoittajat ymmärtävät juuri ESG-tiedon ja hyödyntävät sitä heidän päätöksenteossaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, että miten myös CSRD-direktiivin mukanaan tuoma sääntely ja standardit vaikuttavat sijoitusmarkkinoihin ja sijoittajakäyttäytymiseen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat esimerkiksi ESG-tiedon luotettavuus, standardoinnin haasteet, sijoittajien motiivit sekä näiden lisäksi myös sääntelyn vaikutukset lopullisiin sijoituspäätöksiin. Tutkielman lopulliset tulokset osoittavat sen, että yksityissijoittajat pitävät osittain ESG-tietoa merkittävänä tekijänä sijoituspäätöksissään, mutta sen hyödyntäminen vaihtelee etenkin huomattavasti sijoittajakohtaisesti. Osa yksityissijoittajista painottaa esimerkiksi sijoituspäätöksissään ensisijaisesti eettisiä näkökulmia ja pyrkii tukemaan kestävää kehitystä omilla valinnoillaan. Toiset heistä taas lähestyvät ESG-tietoa hyvinkin pragmaattisemmin eli keskittyen pääasiassa taloudelliseen tuottoihin ja riskeihin. Tämä kyseinen jakautuminen hieman eri leireihin kertoo siitä, että kuinka yksityissijoittajien omat preferenssit ja omat tavoitteet vaikuttavat ESG-tiedon käyttötapoihin ja lopulliseen lopputulokseen. CSRD-direktiivi havaitaan myös haastatteluiden perusteella parantavan ESG-tiedon läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Samalla kuitenkin he tunnistavat useita erinäisiä haasteita, kuten esimerkiksi viherpesun, ristiriitaisuus tiedoissa ja ESG-mittausten monimutkaisuus, jotka etenkin pakettina voivat vaikeuttaa yksityissijoittajien lopullista päätöksentekoa. Tutkielma johtopäätelmät lisäävät ymmärrystä siitä, että miten itse sääntelykehitys ja tiedon avoimuus vaikuttavat yksityissijoittajien käyttäytymiseen ja ajatuksenkulkuun. Itse lopulliset tulokset viittaavat siis siihen, että ESG-tiedon käyttö on huomattavasti lisääntymässä, mutta kuitenkin standardoinnin ja varmennuksen parantaminen on yhä keskeistä, jotta yksityissijoittajien luottamusta pystytään kasvattaa. Tutkielman pohjalta voidaan siis todeta, että hyvin erilaiset yksityissijoittajien näkemykset vastuullisesta sijoittamisesta ovat erittäin monimutkaisia. Ne riippuvatkin heidän omista eettisistä arvoistaan, riskeistä ja lopullisesti tiedon saatavuudesta. Tämä tutkielma tarjoaa siis erilaisia ja hyödyllisiä näkökulmia eri päättäjille, rahoitusalan toimijoille ja yksityissijoittajille, jotka haluavat ymmärtää kestävän rahoituksen jatkuvasti muuttuvaa kenttää. Se myös avaa uusia kysymyksiä liittyen siihen, että miten ESG-raportointia voidaan jatkossa kehittää entistä käyttäjäystävällisemmäksi ja miten juuri yksityissijoittajia voidaan paremmin tukea vastuullisessa sijoittamisessa. Jatkotutkimukset voisivat keskittyä esimerkiksi CSRD-direktiivin pitkän aikavälin vaikutuksiin sijoitusmarkkinoilla, sijoittajien päätöksentekoprosesseihin ja ESG-tiedon laadulliseen kehittämiseen, jotta lopullisia sijoituspäätöksiä voidaan tehdä entistä informoidummin ja vastuullisemmin.