Alakouluikäisten lasten fyysiseen inaktiivisuuteen yhteydessä olevat tekijät
Juutinen, Jaana (2025-06-18)
Alakouluikäisten lasten fyysiseen inaktiivisuuteen yhteydessä olevat tekijät
Juutinen, Jaana
(18.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473445
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473445
Tiivistelmä
Fyysinen aktiivisuus on yksilölle tärkeä käyttäytymistapa ja sen tuomat terveyshyödyt tunnistetaan hyvin. Fyysinen inaktiivisuus tarkoittaa, ettei fyysistä aktiivisuutta harrasteta tarpeeksi. Fyysinen inaktiivisuus on muodostunut kansanterveysongelmaksi ja jopa lapsilla ja nuorilla sen on havaittu lisääntyvän huolestuttavasti ympäri maailman. Fyysinen inaktiivisuus lisää terveydelle aiheutuvia haittoja, joita voidaan toiminnalla ehkäistä. Pohja fyysiselle aktiivisuudelle luodaan lapsuudessa, jonka vuoksi fyysiseen inaktiivisuuteen yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää.
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata alakouluikäisten lasten fyysiseen inaktiivisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Systemaattisessa tiedonhaussa käytiin läpi hoitotieteen keskeiset tietokannat; Medic, Pubmed, CINAHL ja Cochrane. Tiedonhaku tehtiin helmikuussa 2025. Tietokantahausta saatiin yhteensä 1230 tutkimusta, joista ennen seulontaa poistettiin kaksois- ja kolmoiskappaleet. Ennalta määritettyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti tutkimukset joko valittiin tutkielmaan tai hylättiin. Seulonnan jälkeen tutkielmaan valikoitui yhteensä 15 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Fyysinen inaktiivisuus on lisääntynyt lapsilla ja nuorilla ja useat lapset eivät saavuta maailmanlaajuisesti fyysisen aktiivisuuden tavoitteita. Fyysiseen inaktiivisuuteen voi liittyä monia tekijöitä. Alakouluikäisten lasten fyysiseen inaktiivisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä tunnistettiin useita erilaisia ja tuloksissa havaittiin sekä yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia eri tekijöiden välillä. Lapsen elintavat, sukupuoli, ympäristö ja kulttuuri, lapsen ja perheen ominaisuudet sekä vanhempien koulutustaso olivat keskeisimpiä tekijöitä alakouluikäisten lasten fyysisessä inaktiivisuudessa. Suuri osa tutkimusten tuloksissa esiintyneistä tekijöistä ovat sellaisia, joihin voidaan toiminnalla vaikuttaa. Saadun tiedon avulla tuloksellisia ja kohdennettuja toimia voidaan suunnitella ja niiden avulla puuttua alakouluikäisten lasten fyysiseen inaktiivisuuteen. Jatkossa voidaan innovatiivisuutta hyödyntämällä tutkia, olisiko pelillisin keinoin mahdollista vähentää alakouluikäisten lasten fyysistä inaktiivisuutta sekä lisätä fyysistä aktiivisuutta.
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata alakouluikäisten lasten fyysiseen inaktiivisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Systemaattisessa tiedonhaussa käytiin läpi hoitotieteen keskeiset tietokannat; Medic, Pubmed, CINAHL ja Cochrane. Tiedonhaku tehtiin helmikuussa 2025. Tietokantahausta saatiin yhteensä 1230 tutkimusta, joista ennen seulontaa poistettiin kaksois- ja kolmoiskappaleet. Ennalta määritettyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti tutkimukset joko valittiin tutkielmaan tai hylättiin. Seulonnan jälkeen tutkielmaan valikoitui yhteensä 15 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Fyysinen inaktiivisuus on lisääntynyt lapsilla ja nuorilla ja useat lapset eivät saavuta maailmanlaajuisesti fyysisen aktiivisuuden tavoitteita. Fyysiseen inaktiivisuuteen voi liittyä monia tekijöitä. Alakouluikäisten lasten fyysiseen inaktiivisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä tunnistettiin useita erilaisia ja tuloksissa havaittiin sekä yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia eri tekijöiden välillä. Lapsen elintavat, sukupuoli, ympäristö ja kulttuuri, lapsen ja perheen ominaisuudet sekä vanhempien koulutustaso olivat keskeisimpiä tekijöitä alakouluikäisten lasten fyysisessä inaktiivisuudessa. Suuri osa tutkimusten tuloksissa esiintyneistä tekijöistä ovat sellaisia, joihin voidaan toiminnalla vaikuttaa. Saadun tiedon avulla tuloksellisia ja kohdennettuja toimia voidaan suunnitella ja niiden avulla puuttua alakouluikäisten lasten fyysiseen inaktiivisuuteen. Jatkossa voidaan innovatiivisuutta hyödyntämällä tutkia, olisiko pelillisin keinoin mahdollista vähentää alakouluikäisten lasten fyysistä inaktiivisuutta sekä lisätä fyysistä aktiivisuutta.