Etnisten vähemmistöjen luottamus poliisi-instituutioihin Pohjoismaissa : integroiva kirjallisuuskatsaus
Autio, Amelie (2025-06-19)
Etnisten vähemmistöjen luottamus poliisi-instituutioihin Pohjoismaissa : integroiva kirjallisuuskatsaus
(19.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473578
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473578
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa toteutin kuvailevan integroivan kirjallisuuskatsauksen etnisten vähemmistöjen luottamuksesta poliisi-instituutioihin Pohjoismaissa. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: ”Millaisia kokemuksia etnisillä vähemmistöillä on luottamuksesta poliisi-instituutioihin Pohjoismaissa?” sekä ”Miten erot luottamuksessa ilmenevät eri maiden, eri vähemmistöryhmien sekä intersektionaalisten tekijöiden välillä?”
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani hyödynsin Tom R. Tylerin (1990) menettelytapojen oikeudenmukaisuuteen perustuvaa prosessimallia sekä yleiseen institutionaaliseen luottamukseen liittyviä teorioita. Lähestyin aihetta myös pohjoismaisen ekseptionalismin näkökulmasta. Aineistoksi tutkielmaani valikoitui seitsemän tutkimusartikkelia ja yksi tieteellinen raportti, joiden julkaisuvuodet sijoittuvat ajanjaksoon 2014–2023. Aineisto käsittelee Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Analyysin ensimmäinen osa tarkastelee yleistä legitimiteettiä sekä välineellisen ja menettelytapoihin pohjautuvan luottamuksen moniulotteista suhdetta. Käyn osiossa läpi myös yleisiä kokemuksia luottamuksesta sekä toistuvia teemoja poliisikohtaamisissa. Analyysin toinen osa tarkastelee maiden välisiä eroja luottamuksessa, eri etnisten vähemmistöjen eroa luottamuksessa sekä, miten intersektionaaliset tekijät vaikuttavat luottamuksen arviointiin.
Tutkielman mukaan voisi päätellä, että kokemukset luottamuksesta saattavat olla vähemmistöissä moniulotteisia. Muun muassa yleinen vahva legitimiteetti saattaa lisätä luottamuksen kokemuksia vähemmistöissä, mutta kokemukset, kuten etninen profilointi lisää yleistä varautuneisuutta poliisi-instituutioita kohtaan. Yksilöiden välillä on siis paljon eroa yleisissä luottamuksen kokemuksissa. Maiden välillä on samankaltaisuuksia, mutta kokemukset poliisiväkivallasta korostuvat etenkin Ruotsissa ja Tanskassa. Vaikuttaa myös siltä, että lähtökohtaisesti etenekin laajempaa yhteiskunnallista syrjintää ja rasismia kokevat vähemmistöryhmät sekä nuoret miehet saattavat luottaa poliisi-instituutioihin vähemmän.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani hyödynsin Tom R. Tylerin (1990) menettelytapojen oikeudenmukaisuuteen perustuvaa prosessimallia sekä yleiseen institutionaaliseen luottamukseen liittyviä teorioita. Lähestyin aihetta myös pohjoismaisen ekseptionalismin näkökulmasta. Aineistoksi tutkielmaani valikoitui seitsemän tutkimusartikkelia ja yksi tieteellinen raportti, joiden julkaisuvuodet sijoittuvat ajanjaksoon 2014–2023. Aineisto käsittelee Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Analyysin ensimmäinen osa tarkastelee yleistä legitimiteettiä sekä välineellisen ja menettelytapoihin pohjautuvan luottamuksen moniulotteista suhdetta. Käyn osiossa läpi myös yleisiä kokemuksia luottamuksesta sekä toistuvia teemoja poliisikohtaamisissa. Analyysin toinen osa tarkastelee maiden välisiä eroja luottamuksessa, eri etnisten vähemmistöjen eroa luottamuksessa sekä, miten intersektionaaliset tekijät vaikuttavat luottamuksen arviointiin.
Tutkielman mukaan voisi päätellä, että kokemukset luottamuksesta saattavat olla vähemmistöissä moniulotteisia. Muun muassa yleinen vahva legitimiteetti saattaa lisätä luottamuksen kokemuksia vähemmistöissä, mutta kokemukset, kuten etninen profilointi lisää yleistä varautuneisuutta poliisi-instituutioita kohtaan. Yksilöiden välillä on siis paljon eroa yleisissä luottamuksen kokemuksissa. Maiden välillä on samankaltaisuuksia, mutta kokemukset poliisiväkivallasta korostuvat etenkin Ruotsissa ja Tanskassa. Vaikuttaa myös siltä, että lähtökohtaisesti etenekin laajempaa yhteiskunnallista syrjintää ja rasismia kokevat vähemmistöryhmät sekä nuoret miehet saattavat luottaa poliisi-instituutioihin vähemmän.