Urasuunnittelu hoitotyön opiskelijoiden näkökulmasta : integroitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Sosiaali- ja terveysala kohtaa väestörakenteen muutoksista aiheutuvia haasteita, sillä suuri määrä ikääntyneitä työntekijöitä poistuu työmarkkinoilta. Arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä Suomessa on 20 000 henkilön vaje sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelman mukaan terveysalan koulutuspaikkoja tullaan lisäämään. Urasuunnittelun avulla voidaan tukea opiskelijoiden pysyvyyttä sekä kannustaa ammatilliseen etenemiseen. Tästä huolimatta opiskelijat, hoitotyön oppilaitokset sekä työnantajat sivuuttavat usein opiskelijoiden urasuunnittelun, sekä ammatillisten tavoitteiden ja arvojen määrittelyn. Hoitotyön uravalintoja käsitteleviä tutkimuksia on vähän eikä tutkimuksista käy ilmi, että opiskelijat olisivat saaneet asianmukaista uraohjausta. Myöskään tutkimuksia urasuunnittelusta hoitotyön opiskelijoiden näkökulmasta ei ole juurikaan tehty. Tämän integroidun kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön opiskelijoiden urasuunnitelmia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää koulutuksessa opiskelijoiden urasuunnittelun tukemiseen, sekä sen myötä vaikuttaa hoitotyön koulutuksen vetovoimaisuuteen ja työntekijöiden pysyvyyteen alalla. Tutkielman aineisto kerättiin käyttämällä PubMed, CINAHL, PsycINFO, Scopus ja ERIC tietokantoja. Tiedonhaku toteutettiin lokakuussa 2024 osana Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimushanketta, joka kohdistuu hoitotyöntekijöiden urasuunnitteluun- ja kehitykseen koulutuksen aikana ja työelämässä. Tietokantahaulla löytyi yhteensä 3312 tutkimusta. Tässä tutkielmassa tulokset rajattiin vuodesta 2014 alkaen julkaistuihin suomen- ja englanninkielisiin vertaisarvioituihin alkuperäistutkimuksiin. Rajauksen jälkeen jäljelle jäi 1945 tutkimusta, joista ennalta määriteltyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella valittiin 20 artikkelia. Alkuperäisartikkeleiden laadunarviointi toteutettiin käyttämällä JBI-arviointikriteerejä. Aineiston analyysi toteutettiin käyttämällä induktiivista sisällön analyysia. Tulosten mukaan hoitotyön opiskelijoiden urasuunnittelu kohdistuu hoitoalalla työskentelyyn, työympäristöön, erikoisaloihin sekä tulevaisuuden näkymiin. Hoitotyön opiskelijat aloittaisivat mieluiten uransa sairaalaympäristöstä. Pediatrinen hoitotyö nousi tutkimuksista yhdeksi kiinnostavaksi erikoisalaksi. Vähiten kiinnostusta opiskelijat osoittivat vanhustenhoitotyötä tai mielenterveyshoitotyötä sekä perusterveydenhuollossa työskentelyä kohtaan. Opiskelijat työskentelisivät mieluummin julkisessa sairaalassa kuin yksityisessä sairaalassa. Urasuunnitelmiin vaikuttavat tekijät liittyivät opiskelijoiden taustoihin ja ominaisuuksiin sekä koulutukseen ja ympäristöön. Uravalintoihin vaikuttavia tekijöitä olivat luonteenpiirteet, sukupuoli, ikä, opintojen vaihe, oleskelustatus, kansalaisuus, aiempi koulutus, aiempi työkokemus, vuorovaikutus, kliininen harjoittelu, uraohjaus, valmistuneiden uraohjelma, opettaja, työympäristö sekä taloudelliset tekijät. Uravalintoihin vaikuttavista tekijöistä kliininen harjoittelu oli selkeä vaikuttava tekijä. Sillä voi olla myönteinen tai kielteinen vaikutus uravalintoihin. Tämä tutkielma on tuottanut tietoa hoitotyön opiskelijoiden urasuunnitelmista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Katsauksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää koulutuksessa hoitotyön opiskelijoiden urasuunnittelun tukemiseen. Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta voisi sanoa, että koulutusorganisaation järjestämää uraohjausta ei juuri tarjota hoitotyön opiskelijoille, joka voisi olla kiinnostava aihe tutkimukselle.