Visuaalisen, auditiivisen ja auditiivisvisuaalisen vihjeen vaikutus brittienglannin vokaalien tuottoon suomea äidinkielenään puhuvilla yläkouluikäisillä
Junnila, Olivia; Saari, Venla (2025-06-18)
Visuaalisen, auditiivisen ja auditiivisvisuaalisen vihjeen vaikutus brittienglannin vokaalien tuottoon suomea äidinkielenään puhuvilla yläkouluikäisillä
(18.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674662
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674662
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten auditiiviset, visuaaliset ja auditiivisvisuaaliset vihjeet vaikuttavat brittienglannin vokaalien tuottoon suomea äidinkielenään puhuvilla yläkouluikäisillä. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä annetuista vihjeistä tukevat parhaiten brittienglannin vokaalien natiivinkaltaista tuottoa. Tutkimuksen tulokset tarjoavat tietoa erilaisten vihjeiden vaikutuksesta vieraan kielen ääntämiseen, ja tuloksia voidaan soveltaa vieraan kielen opetusmenetelmien arvioinnissa.
Tutkimukseen osallistui 32 äidinkielenään suomea puhuvaa 14–16-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen osallistujat jaettiin auditiivisen vihjeen (n=11), visuaalisen vihjeen (n=11) ja auditiivisvisuaalisen vihjeen ryhmään (n=10). Tutkittaville esitettiin 20 yksitavuista englanninkielistä sanaa, joissa esiintyi 10 brittienglannin vokaalia. Tutkittavat joko näkivät, kuulivat tai kuulivat ja näkivät esitettävät sanat ryhmän mukaisesti. Tutkittavien tehtävänä oli tuottaa esitetyt sanat itse. Tutkittavien tuottamien sanojen vokaalien F1- (suppeus–väljyys) ja F2-arvojen (takaisuus–etisyys) keskiarvoja verrattiin ryhmien välillä ja natiiviryhmän tuottamien vokaalien formanttiarvoihin.
Tilastoanalyysin tulosten perusteella suomea äidinkielenään puhuvien ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero vain sanan ”hud” /ʌ/-vokaalissa. Kun suomea äidinkielenään puhuvia verrattiin brittienglannin natiivipuhujiin, merkitseviä eroja oli vokaalien /i:/, /u:/, /ɔ:/, /ʌ/ ja /ɒ/ tuotossa. Tulosten perusteella pelkällä vihjeellä ei ole vahvaa vaikutusta siihen, miten suomea äidinkielenään puhuvat yläkouluikäiset tuottavat brittienglannin vokaaleja. Tutkimuksen osallistujat tuottivat suurimman osan brittienglannin vokaaleista natiivinkaltaisesti ryhmästä riippumatta.
Tutkimukseen osallistui 32 äidinkielenään suomea puhuvaa 14–16-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen osallistujat jaettiin auditiivisen vihjeen (n=11), visuaalisen vihjeen (n=11) ja auditiivisvisuaalisen vihjeen ryhmään (n=10). Tutkittaville esitettiin 20 yksitavuista englanninkielistä sanaa, joissa esiintyi 10 brittienglannin vokaalia. Tutkittavat joko näkivät, kuulivat tai kuulivat ja näkivät esitettävät sanat ryhmän mukaisesti. Tutkittavien tehtävänä oli tuottaa esitetyt sanat itse. Tutkittavien tuottamien sanojen vokaalien F1- (suppeus–väljyys) ja F2-arvojen (takaisuus–etisyys) keskiarvoja verrattiin ryhmien välillä ja natiiviryhmän tuottamien vokaalien formanttiarvoihin.
Tilastoanalyysin tulosten perusteella suomea äidinkielenään puhuvien ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero vain sanan ”hud” /ʌ/-vokaalissa. Kun suomea äidinkielenään puhuvia verrattiin brittienglannin natiivipuhujiin, merkitseviä eroja oli vokaalien /i:/, /u:/, /ɔ:/, /ʌ/ ja /ɒ/ tuotossa. Tulosten perusteella pelkällä vihjeellä ei ole vahvaa vaikutusta siihen, miten suomea äidinkielenään puhuvat yläkouluikäiset tuottavat brittienglannin vokaaleja. Tutkimuksen osallistujat tuottivat suurimman osan brittienglannin vokaaleista natiivinkaltaisesti ryhmästä riippumatta.