Lahjahevosen suuhun on syytä katsoa : diskurssihistoriallinen analyysi Kiinan Belt and Road -hankkeen diskursiivista muodostelmista uusgramscilaisen teorian kautta
Laakso, Aini (2025-06-12)
Lahjahevosen suuhun on syytä katsoa : diskurssihistoriallinen analyysi Kiinan Belt and Road -hankkeen diskursiivista muodostelmista uusgramscilaisen teorian kautta
(12.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674686
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674686
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin, millä diskursiivisilla muodostelmilla Kiina pyrkii vahvistamaan globaalia asemaansa Belt and Road -hankkeen (BRI) kautta. Tutkielman aineiston muodosti yhteensä 53 englanninkielistä China Daily -lehden artikkelia sekä kuusi presidentti Xi Jinpingin puhetta vuosilta 2013–2024. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii uusgramscilainen hegemoniateoria, ja metodologiana diskurssihistoriallinen lähestymistapa osana kriittisen diskurssitutkimuksen perinnettä. Tavoitteena oli analysoida, millaisia päädiskursseja aineistosta nousee esiin ja miten ne heijastavat Kiinan pyrkimystä muovata kansainvälistä järjestystä, esimerkiksi omien intressiensä mukaiseksi.
Analyysi osoitti, että aineistosta on tunnistettavissa viisi keskeistä diskurssia: 1) Kiinan rauhaisa nousu BRI:n kautta, 2) Kiinan rooli BRI:n kautta yhteisen ja inklusiivisen kehityksen uranuurtajana, 3) uusi globaali aikakausi ja hyvää tekevä Kiina, 4) jännitteet ja vastakkainasettelut – väärinymmärtävä ja itsekäs länsi sekä 5) Kiinan yhteistyökumppanit (Afrikka, Yhdysvallat ja Eurooppa). Näistä kaksi ensimmäistä diskurssia luokitellaan hegemonisiksi, sillä ne mukautuvat nykyisen, Yhdysvaltojen johtaman hegemonisen järjestelmän oletuksiin ja korostavat Kiinan rauhanomaista, kehitystä tukevaa roolia. Kolme jälkimmäistä diskurssia toimivat vastahegemonisesti: ne haastavat lännen diskurssisen hegemonian, rakentavat Kiinan mallia vaihtoehtoisena globaaliin kehitykseen ja korostavat Kiinan merkitystä moninapaistuvassa järjestyksessä.
Diskurssihistoriallisen analyysin perusteella Kiinan tavoitteena ei ole välitön nykyisen maailmanjärjestyksen korvaaminen, mutta ensisijaisesti sen muovaaminen Kiinalle ja sen samanmielisille kumppaneille suotuisammaksi. Hegemoniset diskurssit rakentavat kuvaa Kiinasta rauhanomaisena kehityksen edelläkävijänä ja vastuullisena toimijana, kun taas vastahegemoniset diskurssit pyrkivät luomaan vastavoiman lännen yksinapaiselle narratiiville korostamalla Kiinan tarjoamaa “win-win”-kumppanuutta, oikeudenmukaista kehitystä sekä historiallisia ja eettisiä perusteluja Belt and Road -hankkeelle. Vastahegemoniset diskurssit kuitenkin muodostavat perustaa mahdolliselle yhä voimakkaammalle vastahegemoniselle toiminnalle tulevaisuudessa Kiinan globaalin aseman vahvistuessa. Tutkielma osoittaa, että BRI toimii diskursiivisena työkaluna Kiinan aktiivisen ja vahvistuvan globaalitoimijuuden rakentamisessa, sen aseman legitimoimisessa kansainvälisessä järjestelmässä, sekä hegemonisessa että vastahegemonisessa liikehdinnässä.
Analyysi osoitti, että aineistosta on tunnistettavissa viisi keskeistä diskurssia: 1) Kiinan rauhaisa nousu BRI:n kautta, 2) Kiinan rooli BRI:n kautta yhteisen ja inklusiivisen kehityksen uranuurtajana, 3) uusi globaali aikakausi ja hyvää tekevä Kiina, 4) jännitteet ja vastakkainasettelut – väärinymmärtävä ja itsekäs länsi sekä 5) Kiinan yhteistyökumppanit (Afrikka, Yhdysvallat ja Eurooppa). Näistä kaksi ensimmäistä diskurssia luokitellaan hegemonisiksi, sillä ne mukautuvat nykyisen, Yhdysvaltojen johtaman hegemonisen järjestelmän oletuksiin ja korostavat Kiinan rauhanomaista, kehitystä tukevaa roolia. Kolme jälkimmäistä diskurssia toimivat vastahegemonisesti: ne haastavat lännen diskurssisen hegemonian, rakentavat Kiinan mallia vaihtoehtoisena globaaliin kehitykseen ja korostavat Kiinan merkitystä moninapaistuvassa järjestyksessä.
Diskurssihistoriallisen analyysin perusteella Kiinan tavoitteena ei ole välitön nykyisen maailmanjärjestyksen korvaaminen, mutta ensisijaisesti sen muovaaminen Kiinalle ja sen samanmielisille kumppaneille suotuisammaksi. Hegemoniset diskurssit rakentavat kuvaa Kiinasta rauhanomaisena kehityksen edelläkävijänä ja vastuullisena toimijana, kun taas vastahegemoniset diskurssit pyrkivät luomaan vastavoiman lännen yksinapaiselle narratiiville korostamalla Kiinan tarjoamaa “win-win”-kumppanuutta, oikeudenmukaista kehitystä sekä historiallisia ja eettisiä perusteluja Belt and Road -hankkeelle. Vastahegemoniset diskurssit kuitenkin muodostavat perustaa mahdolliselle yhä voimakkaammalle vastahegemoniselle toiminnalle tulevaisuudessa Kiinan globaalin aseman vahvistuessa. Tutkielma osoittaa, että BRI toimii diskursiivisena työkaluna Kiinan aktiivisen ja vahvistuvan globaalitoimijuuden rakentamisessa, sen aseman legitimoimisessa kansainvälisessä järjestelmässä, sekä hegemonisessa että vastahegemonisessa liikehdinnässä.