Historiallisen empatian esiintyminen 6. luokan historian oppikirjoissa
Tuononen, Arttu (2025-06-09)
Historiallisen empatian esiintyminen 6. luokan historian oppikirjoissa
Tuononen, Arttu
(09.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674621
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674621
Tiivistelmä
Historian oppiaine on kehittynyt viime vuosina perinteisestä tiedonvälittämisestä yhä enemmän kohti taitopainotteista opetusta. Yksi tämän hetken historian opetuksen keskeisimmistä taidoista on historiallinen empatia, joka nostetaan esiin myös opetussuunnitelmassa (POPS 2014) yhtenä historian oppiaineen oppimistavoitteena. Historiallisella empatialla tarkoitetaan menneisyyden ihmisten ajattelun, tunteiden ja kokemusten ymmärtämistä menneisyyden ihmisen aikakauden kontekstissa. Taito edellyttää kykyä asettua menneisyyden ihmisten asemaan sekä kykyä tiedostaa, kuinka maailmankuva, yhteiskuntarakenne ja arvot eroavat suhteessa nykyaikaan.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten historiallinen empatia ilmenee alakoulun 6. luokan historian oppikirjoissa. Aineistona käytettiin kolmea perusopetuksen opetussuunnitelmaan (POPS 2014) pohjautuvaa oppikirjaa: Ritari 6 (2016), Forum 6 (2016) ja Mennyt III (2018), joista kaikista tarkasteltiin 20 prosentin osuutta kokonaissivumäärästä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä, laadullista sisällönanalyysia, jossa hyödynnettiin Endacottin ja Brooksin (2013) historiallisen empatian mallia. Malli jakaa historiallisen empatian kolmeen ulottuvuuteen: historiallinen kontekstualisointi, perspektiivin otto sekä affektiivinen yhteys. Tämä viitekehys tarjosi analyysille selkeän rakenteen ja mahdollisti oppikirjojen tekstien, kuvien ja tehtävien järjestelmällisen tarkastelun.
Tulosten perusteella kaikki tarkastellut oppikirjat sisälsivät historiallista kontekstualisointia tukevia elementtejä. Vahvimmillaan tämä näkyi aikakauden yksityiskohtaisissa kuvauksissa. Mennyt III erottui muista oppikirjoista erityisesti perspektiivin oton ja affektiivisen yhteyden osalta, jotka ilmenivät kertomuksellisissa teksteissä ja niitä tukevissa kuvituksissa. Forum 6 ja Ritari 6 sisälsivät pääasiassa historiallista kontekstualisointia tukevaa sisältöä, mutta myös niissä oli yksittäisiä kertomuksellisia tekstejä ja niihin liittyvää kuvitusta. Toisin kuin Mennyt-oppikirjassa, ne oli kirjoitettu ulkopuolisen kertojan näkökulmasta, mikä saattaa osaltaan rajoittaa syvällisen eläytymisen mahdollisuuksia. Historialliseen empatiaan liittyviä tehtäviä esiintyi kaikissa oppikirjoissa vain vähän.
Tutkimus osoittaa, että historiallisen empatian tukeminen vaatii tietoisia pedagogisia ratkaisuja, joita voidaan suunnitella jo oppikirjojen laatimisvaiheessa. Jatkossa olisi tarpeellista kehittää oppikirjoja, jotka yhdistävät tasapainoisesti tiedollisen ja emotionaalisen lähestymistavan, vahvistaen oppilaan kykyä ymmärtää menneisyyden ihmistä empaattisesti.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten historiallinen empatia ilmenee alakoulun 6. luokan historian oppikirjoissa. Aineistona käytettiin kolmea perusopetuksen opetussuunnitelmaan (POPS 2014) pohjautuvaa oppikirjaa: Ritari 6 (2016), Forum 6 (2016) ja Mennyt III (2018), joista kaikista tarkasteltiin 20 prosentin osuutta kokonaissivumäärästä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä, laadullista sisällönanalyysia, jossa hyödynnettiin Endacottin ja Brooksin (2013) historiallisen empatian mallia. Malli jakaa historiallisen empatian kolmeen ulottuvuuteen: historiallinen kontekstualisointi, perspektiivin otto sekä affektiivinen yhteys. Tämä viitekehys tarjosi analyysille selkeän rakenteen ja mahdollisti oppikirjojen tekstien, kuvien ja tehtävien järjestelmällisen tarkastelun.
Tulosten perusteella kaikki tarkastellut oppikirjat sisälsivät historiallista kontekstualisointia tukevia elementtejä. Vahvimmillaan tämä näkyi aikakauden yksityiskohtaisissa kuvauksissa. Mennyt III erottui muista oppikirjoista erityisesti perspektiivin oton ja affektiivisen yhteyden osalta, jotka ilmenivät kertomuksellisissa teksteissä ja niitä tukevissa kuvituksissa. Forum 6 ja Ritari 6 sisälsivät pääasiassa historiallista kontekstualisointia tukevaa sisältöä, mutta myös niissä oli yksittäisiä kertomuksellisia tekstejä ja niihin liittyvää kuvitusta. Toisin kuin Mennyt-oppikirjassa, ne oli kirjoitettu ulkopuolisen kertojan näkökulmasta, mikä saattaa osaltaan rajoittaa syvällisen eläytymisen mahdollisuuksia. Historialliseen empatiaan liittyviä tehtäviä esiintyi kaikissa oppikirjoissa vain vähän.
Tutkimus osoittaa, että historiallisen empatian tukeminen vaatii tietoisia pedagogisia ratkaisuja, joita voidaan suunnitella jo oppikirjojen laatimisvaiheessa. Jatkossa olisi tarpeellista kehittää oppikirjoja, jotka yhdistävät tasapainoisesti tiedollisen ja emotionaalisen lähestymistavan, vahvistaen oppilaan kykyä ymmärtää menneisyyden ihmistä empaattisesti.