Poliittisten työtaistelujen suoja ja rajoittaminen
Joutsenoja, Aino (2025-05-27)
Poliittisten työtaistelujen suoja ja rajoittaminen
(27.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674711
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674711
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena ovat poliittiset työtaistelut. Aihetta tarkastellaan yhtäältä kansainvälisen ja kansallisen oikeuden poliittisille työtaisteluille antaman suojan ja toisaalta niiden rajoittamismahdollisuuksien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten oikeutta toimeenpanna poliittisia työtaisteluja voidaan rajoittaa Suomessa, kun otetaan huomioon kansainvälisestä ja kansallisesta oikeudesta johtuva työtaisteluoikeuden suoja. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia, jolloin tutkimuskohteena on voimassa olevan oikeuden sisältö.
Tutkimustulosten perusteella puhtaasti poliittisia työtaisteluita ei suojata tutkimuksen kohteena olleilla kansainvälisillä sopimuksilla eikä Suomen perustuslailla. Niiden rajoittamiselle ei tutkimuksen perusteella ole esteitä. Sen sijaan poliittisluonteiset työtaistelut eli työtaistelut, joiden tavoite liittyy työntekijöiden sosiaalisiin tai taloudellisiin etuihin saavat suojaa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yhdistymisvapaussopimuksista sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklasta osana yhdistymisvapautta. Poliittisluonteiset työtaistelut nauttivat myös tietyntasoista suojaa osana perustuslaissa turvattua ammatillista yhdistymisvapautta. Tutkimuksen perusteella uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 6 artikla ei puolestaan suojaa poliittisluonteisia työtaisteluja.
Poliittisluonteisia työtaisteluja voidaan myös rajoittaa. ILO:n yhdistymisvapaussopimuksilla suojataan protestiluonteisia lakkoja, jolloin kenties merkittävin poliittisluontoisten lakkojen rajoitus on seurausta tästä protestinomaisuudesta; poliittisluonteinen lakko ei voi jatkua miten pitkään tahansa. Lähtökohtaisesti lakkojen ajalliset rajoitukset taikka rajoitukset taloudellisin perustein eivät kuitenkaan ole suotavia. Tutkimuksen perusteella Euroopan ihmisoikeussopimuksen rajoittamisedellytysten osalta valtion harkintamarginaali poliittisluonteisten työtaistelujen rajoittamisessa on verrattain laaja. Perusoikeusnäkökulmasta poliittisluonteiset työtaistelut sijoittuvat yhdistymisvapauden suojan reuna-alueelle, mikä laajentaa rajoittamismahdollisuuksia. Perusoikeuksien yleiset rajoittamisedellytykset on kuitenkin huomioitava.
Tutkimuksen perusteella Suomessa työrauhalainsäädännön uudistuksen yhteydessä toteutetut poliittisten työtaisteluiden rajoitukset eivät rajoittamismahdollisuuksista huolimatta ole poliittisluonteisten lakkojen suojan näkökulmasta kaikilta osin ongelmattomia. Rajoitusten muodostama kokonaisuus voi osoittautua ristiriitaiseksi ILO:n yhdistymisvapautta suojaavien sopimusten kanssa samoin kuin rajoituksille annetut, pitkälti taloudelliset perusteet. Rajoitusten perusteet näyttäytyvät myös eräiden perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta jossakin määrin puutteellisina erityisesti siltä osin, kun ne koskevat työrauhavelvollisuuden ulkopuolista aikaa.
Tutkimustulosten perusteella puhtaasti poliittisia työtaisteluita ei suojata tutkimuksen kohteena olleilla kansainvälisillä sopimuksilla eikä Suomen perustuslailla. Niiden rajoittamiselle ei tutkimuksen perusteella ole esteitä. Sen sijaan poliittisluonteiset työtaistelut eli työtaistelut, joiden tavoite liittyy työntekijöiden sosiaalisiin tai taloudellisiin etuihin saavat suojaa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yhdistymisvapaussopimuksista sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklasta osana yhdistymisvapautta. Poliittisluonteiset työtaistelut nauttivat myös tietyntasoista suojaa osana perustuslaissa turvattua ammatillista yhdistymisvapautta. Tutkimuksen perusteella uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 6 artikla ei puolestaan suojaa poliittisluonteisia työtaisteluja.
Poliittisluonteisia työtaisteluja voidaan myös rajoittaa. ILO:n yhdistymisvapaussopimuksilla suojataan protestiluonteisia lakkoja, jolloin kenties merkittävin poliittisluontoisten lakkojen rajoitus on seurausta tästä protestinomaisuudesta; poliittisluonteinen lakko ei voi jatkua miten pitkään tahansa. Lähtökohtaisesti lakkojen ajalliset rajoitukset taikka rajoitukset taloudellisin perustein eivät kuitenkaan ole suotavia. Tutkimuksen perusteella Euroopan ihmisoikeussopimuksen rajoittamisedellytysten osalta valtion harkintamarginaali poliittisluonteisten työtaistelujen rajoittamisessa on verrattain laaja. Perusoikeusnäkökulmasta poliittisluonteiset työtaistelut sijoittuvat yhdistymisvapauden suojan reuna-alueelle, mikä laajentaa rajoittamismahdollisuuksia. Perusoikeuksien yleiset rajoittamisedellytykset on kuitenkin huomioitava.
Tutkimuksen perusteella Suomessa työrauhalainsäädännön uudistuksen yhteydessä toteutetut poliittisten työtaisteluiden rajoitukset eivät rajoittamismahdollisuuksista huolimatta ole poliittisluonteisten lakkojen suojan näkökulmasta kaikilta osin ongelmattomia. Rajoitusten muodostama kokonaisuus voi osoittautua ristiriitaiseksi ILO:n yhdistymisvapautta suojaavien sopimusten kanssa samoin kuin rajoituksille annetut, pitkälti taloudelliset perusteet. Rajoitusten perusteet näyttäytyvät myös eräiden perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta jossakin määrin puutteellisina erityisesti siltä osin, kun ne koskevat työrauhavelvollisuuden ulkopuolista aikaa.