Merkintäoikeusannit ja osakemarkkinoiden tehokkuus : empiirinen tutkimus Suomen osakemarkkinoilla (2006-2024)
Wasenius, Jonatan (2025-06-18)
Merkintäoikeusannit ja osakemarkkinoiden tehokkuus : empiirinen tutkimus Suomen osakemarkkinoilla (2006-2024)
(18.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674947
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674947
Tiivistelmä
Merkintäoikeusannissa osakkeenomistajat saavat merkintäoikeuksia ja siten joutuvat tilanteeseen, jossa heidän tulee päättää myyvätkö he merkintäoikeutensa vai käyttävätkö ne uusien osakkeiden merkitsemiseen. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet sijoittajien toimineen Suomen osakemarkkinoilla hyvin tehottomasti tehdessään merkintäoikeusanteihin liittyviä päätöksiä, mikä voi viitata Suomen osakemarkkinoiden tehottomaan toimintaan. Aikaisemmista tutkimuksista huolimatta aihetta on tutkittu suhteellisen vähän Suomen osakemarkkinoilla.
Tämä tutkielma pyrkii täyttämään olemassa olevaa tutkimusaukkoa tutkimalla suomalaisten osakemarkkinoiden reaktioita merkintäoikeusanteihin markkinoiden tehokkuuden näkökulmasta. Tähän hyödynnetään 51 merkintäoikeusannin aineistoa vuosien 2006 ja 2024 väliltä, sekä markkinamallia hyödyntävää tapahtumatutkimusmenetelmää, regressioanalyysimenetelmää ja merkintäoikeuksien väärinhinnoittelun tutkimiseen kehitettyjä malleja. Tarkemmin ottaen tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tehokas markkinoiden reaktio on merkintäoikeusannin julkistuksessa ja merkintäoikeuden irtoamisessa. Lisäksi tutkitaan, kuinka tehokkaasti merkintäoikeudet hinnoitellaan, ja mitkä yritys- ja antikohtaiset tekijät selittävät markkinoiden reaktioita.
Tulokset osoittavat Suomen osakemarkkinoiden tehokkuuden asettuvan heikon tehokkuuden ja puolivahvan tehokkuuden välille. Tutkimus osoittaa markkinareaktion merkintäoikeuksien irtoamiseen olevan negatiivisempi, kun annissa lasketaan liikkeelle enemmän osakkeita. Markkinareaktion löydetään olevan sitä positiivisempi mitä korkeampi P/B-luku, markkina-arvo, osakkeenomistajien osallistumisaste, merkintähinnan alennus, yrityksen velkasuhde, kokonaispääoman tuotto % ja merkintäoikeusannissa kerätyn pääoman määrä on. Lisäksi tulokset osoittavat merkintäoikeuksia hinnoiteltavan merkittävästi alle niiden teoreettisen arvon ja harvemmin yli niiden teoreettisen arvon.
Tuloksista voidaan päätellä, että yrityksen kannattavuus on vaikuttanut positiivisesti siihen, miten markkinat reagoivat annin julkistukseen. Lisäksi markkinareaktiot ovat positiivisempia, kun yritysten taloudellinen tilanne on suotuisa, ja antiehdot sijoittajien kannalta edulliset. Käytännössä tulosten valossa sijoittajilla on ollut tilaisuus hyötyä markkinoiden tehottomuudesta esimerkiksi ostamalla annin julkistaneen yrityksen osakkeita julkistuspäivänä ja myymällä niitä sitä seuraavana päivänä, kun osakkeen hinta on noussut. Lisäksi sijoittajat ovat voineet saavuttaa jopa seitsemän prosentin epänormaaleja tuottoja ostamalla yrityksen osakkeita ennen merkintäoikeuden irtoamista ja myymällä ne merkintäoikeuden irtoamista seuraavan kolmen päivän aikana.
Tämä tutkielma pyrkii täyttämään olemassa olevaa tutkimusaukkoa tutkimalla suomalaisten osakemarkkinoiden reaktioita merkintäoikeusanteihin markkinoiden tehokkuuden näkökulmasta. Tähän hyödynnetään 51 merkintäoikeusannin aineistoa vuosien 2006 ja 2024 väliltä, sekä markkinamallia hyödyntävää tapahtumatutkimusmenetelmää, regressioanalyysimenetelmää ja merkintäoikeuksien väärinhinnoittelun tutkimiseen kehitettyjä malleja. Tarkemmin ottaen tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tehokas markkinoiden reaktio on merkintäoikeusannin julkistuksessa ja merkintäoikeuden irtoamisessa. Lisäksi tutkitaan, kuinka tehokkaasti merkintäoikeudet hinnoitellaan, ja mitkä yritys- ja antikohtaiset tekijät selittävät markkinoiden reaktioita.
Tulokset osoittavat Suomen osakemarkkinoiden tehokkuuden asettuvan heikon tehokkuuden ja puolivahvan tehokkuuden välille. Tutkimus osoittaa markkinareaktion merkintäoikeuksien irtoamiseen olevan negatiivisempi, kun annissa lasketaan liikkeelle enemmän osakkeita. Markkinareaktion löydetään olevan sitä positiivisempi mitä korkeampi P/B-luku, markkina-arvo, osakkeenomistajien osallistumisaste, merkintähinnan alennus, yrityksen velkasuhde, kokonaispääoman tuotto % ja merkintäoikeusannissa kerätyn pääoman määrä on. Lisäksi tulokset osoittavat merkintäoikeuksia hinnoiteltavan merkittävästi alle niiden teoreettisen arvon ja harvemmin yli niiden teoreettisen arvon.
Tuloksista voidaan päätellä, että yrityksen kannattavuus on vaikuttanut positiivisesti siihen, miten markkinat reagoivat annin julkistukseen. Lisäksi markkinareaktiot ovat positiivisempia, kun yritysten taloudellinen tilanne on suotuisa, ja antiehdot sijoittajien kannalta edulliset. Käytännössä tulosten valossa sijoittajilla on ollut tilaisuus hyötyä markkinoiden tehottomuudesta esimerkiksi ostamalla annin julkistaneen yrityksen osakkeita julkistuspäivänä ja myymällä niitä sitä seuraavana päivänä, kun osakkeen hinta on noussut. Lisäksi sijoittajat ovat voineet saavuttaa jopa seitsemän prosentin epänormaaleja tuottoja ostamalla yrityksen osakkeita ennen merkintäoikeuden irtoamista ja myymällä ne merkintäoikeuden irtoamista seuraavan kolmen päivän aikana.