Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton vaikutukset äitien imetysasenteisiin
Björklöf, Nita (2025-06-25)
Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton vaikutukset äitien imetysasenteisiin
(25.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025063076246
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025063076246
Tiivistelmä
Äitien imetysasenteiden tiedetään vaikuttavan imetyksen aloitukseen ja sen kestoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton vaikutusta äitien imetysasenteisiin. Tämän lisäksi tarkoituksena oli tutkia taustamuuttujien yhteyttä äitien imetysasenteisiin. Tavoitteena oli arvioida Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton jälkeistä muutosta äitien imetysasenteissa. Tiedon avulla voidaan arvioida imetystä edistäviä tekijöitä ja kohdentaa imetysohjausta ja tukea.
Tämä tutkimus oli kvasikokeellinen ennen ja jälkeen tutkimus, jonka tarkastelun kohteena oli sairaalassa synnyttäneet äidit. Aineisto kerättiin ennen Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa vuonna 2017 vuonna (n=162) ja vuonna 2019 implementoinnin jälkeen (n=163). Aineisto kerättiin käyttämällä taustatietolomaketta ja Iowa Infant Feeding Attitude Scale (IIFAS)-mittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla.
Tutkimukseen osallistui ennen Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa 162 ja käyttöönoton jälkeen 163 synnyttänyttä äitiä. Mittauksen molempina ajankohtina äitien imetysasenteet olivat neutraalit (IIFAS keskiarvo 65,8, SD 7,1 ja 66,8, SD 7,4). Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä imetysasenteisiin (p=0,226). Ennen Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa myönteisimpiä imetystä kohtaan olivat alle 25-vuotiaat äidit ja käyttöönoton jälkeen myönteisempiä olivat yli 25-vuotiaat äidit. Imetysasenteet olivat positiivisempia parisuhteessa elävillä, raskautta ja imetystä suunnitelleilla, synnytyskokemukseen tyytyväisemmillä, korkeammin kouluttautuneilla sekä niillä äideillä, joilla oli jo edellisiä lapsia. Imetysasenteisiin voidaan vaikuttaa imetystiedon lisäämisellä ja imetyksen tukemisella.
Tämä tutkimus oli kvasikokeellinen ennen ja jälkeen tutkimus, jonka tarkastelun kohteena oli sairaalassa synnyttäneet äidit. Aineisto kerättiin ennen Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa vuonna 2017 vuonna (n=162) ja vuonna 2019 implementoinnin jälkeen (n=163). Aineisto kerättiin käyttämällä taustatietolomaketta ja Iowa Infant Feeding Attitude Scale (IIFAS)-mittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla.
Tutkimukseen osallistui ennen Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa 162 ja käyttöönoton jälkeen 163 synnyttänyttä äitiä. Mittauksen molempina ajankohtina äitien imetysasenteet olivat neutraalit (IIFAS keskiarvo 65,8, SD 7,1 ja 66,8, SD 7,4). Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä imetysasenteisiin (p=0,226). Ennen Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa myönteisimpiä imetystä kohtaan olivat alle 25-vuotiaat äidit ja käyttöönoton jälkeen myönteisempiä olivat yli 25-vuotiaat äidit. Imetysasenteet olivat positiivisempia parisuhteessa elävillä, raskautta ja imetystä suunnitelleilla, synnytyskokemukseen tyytyväisemmillä, korkeammin kouluttautuneilla sekä niillä äideillä, joilla oli jo edellisiä lapsia. Imetysasenteisiin voidaan vaikuttaa imetystiedon lisäämisellä ja imetyksen tukemisella.