Hoitotyöntekijöiden työkyky : pitkittäistutkimus kolmen vuoden aikavälillä

Abstract

Hoitotyöntekijöiden työkyvyn ymmärtäminen on erityisen tärkeää terveydenhuoltojärjestelmien nykytilanteessa, johon vaikuttavat niin talous kuin myös työurien pidentyminen. Huono työkyky ennakoi sairauspoissaoloja, varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeitä, jonka taustatekijänä voi olla masennusta, työperäistä stressiä ja henkistä uupumusta. Toisaalta hyvä työkyky liittyy korkeaan tuottavuuteen ja työntekijän hyvinvointiin. Työkykytutkimuksen tutkimustuloksilla on keskeinen rooli henkilöstöjohtamisen suunnittelussa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotyöntekijöiden työkykyä ja tuottaa tietoa työkyvyn muutoksesta vuosien 2020–2023 välillä, sekä hoitotyöntekijän iän ja työskentelysektorin yhteydestä työkykyyn. Tutkimusdata on kerätty sekä julkisen että yksityisen sektorin hoitotyöntekijöiltä. Tässä Pro gradu tutkimuksessa systemaattisen kirjallisuushaun tarkoituksena on kuvata hoitotyöntekijöiden työkykyä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä.

Tutkimus on empiirinen kvantitatiivinen pitkittäistutkimus paneeliasetelmalla. Pitkittäistutkimus paneeliasetelmalla perustuu saman tutkimuskohteen seuraamiseen, mahdollistaa muutosten havaitsemisen ja esimerkiksi muutokseen yhteydessä olevat tekijät. Tutkimukseen osallistui 1502 hoitotyöntekijää ja tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2020–2023, kolmena eri mittauskertana.

Tämän tutkimuksen perusteella työkyvyn ylläpitäminen hoitotyössä on ajankohtainen ja moniulotteinen haaste, joka liittyy niin työn fyysisiin ja psyykkisiin vaatimuksiin kuin yksilöllisiin tekijöihin, kuten ikään ja työuran vaiheeseen. Vaikka kolmen vuoden seurantajakson aikana ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta hoitotyöntekijöiden työkyvyssä, havaittiin merkittäviä eroja eri ikäryhmien ja työskentelysektoreiden välillä kuten, että työkyvyn todetaan heikkenevän ikääntymisen myötä. Tämä tulos vahvistaa aikaisempaa tutkimusta iän vaikutuksesta työkykyyn.

Understanding the work ability of nursing staff is particularly important in the current state of healthcare systems, which are influenced by both economic factors and the extension of working careers. Poor work ability predicts sickness absences, early retirement, and disability pensions, which may be caused by factors such as depression, work-related stress, and mental exhaustion. On the other hand, good work ability is associated with high productivity and employee well-being. Research findings in work ability studies play a key role in planning human resource management.

The aim of this study is to describe the work ability of nursing staff and to provide information about changes in work ability between 2020 and 2023, as well as the relationship between work ability, age, and work sector. The research data was collected from nursing staff in both the public and private sectors. In this Master’s thesis, a systematic literature review is used to describe the work ability of nursing staff and the related factors.

This study is an empirical, quantitative longitudinal study with a panel design. A longitudinal panel design, which follows the same research subjects over time, enables the observation of changes and factors associated with those changes. A total of 1,502 nursing staff participated in the study, and data was collected during three measurement points between 2020 and 2023.

Based on this study, maintaining work ability in nursing is a current and multifaceted challenge, linked to both the physical and psychological demands of the work as well as individual factors such as age and career stage. Although no statistically significant change in the work ability of nursing staff was observed during the three-year follow-up period, significant differences were found between different age groups and work sectors. For example, work ability was found to decline with age. This result supports previous research on the impact of age on work ability.