Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen erityisopetuksessa
Huikko, Alina (2025-06-26)
Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen erityisopetuksessa
(26.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025063076012
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025063076012
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia tuen tarpeita kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ilmenee, ja miten nämä tyypillisesti näkyvät koulun arjessa. Kiinnostus kohdistuu myös erityisopettajien käyttämiin tukikeinoihin, joilla sijoitettua lasta voidaan koulunkäynnissä ja oppimisessa tukea.
Tutkimukseen on osallistunut 15 erityisopettajaa, sekä peruskoulusta että toiselta asteelta. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeella, johon vastauksia on kerätty joulukuussa 2024 sekä tammikuussa 2025. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen, jolloin aineiston analyysiä on ohjannut sekä teoria että aineisto. Aineistosta on muodostettu 14 alakategoriaa, jotka on jaoteltu tuen tarpeisiin sekä tukikeinoihin. Sekä tuen tarpeiden että tukikeinojen alakategorioista on luotu samat neljä pääkategoriaa. Pääkategoriat ovat (1) Pedagoginen tuki, (2) Sosiaalinen tuki, (3) Emotionaalinen tuki ja (4) Arjen hallinta.
Jokaisessa pääkategoriassa kuvataan sijoitetun lapsen koulunkäynnissä ilmeneviä tuen tarpeita sekä tukikeinoja, jotka on todettu toimiviksi ja hyödyllisiksi. Tulosten mukaan erityisopettajat kokivat, että sijoitetuilla lapsilla esiintyy taustojensa myötä pitkäkestoisia ja monisyisiä haasteita. Erityisopettajien vastauksissa korostuu erityisesti aukot oppimisen jatkuvuudessa, toiminnanohjaukselliset haasteet, vuorovaikutustaitojen puute, epäluottamus aikuisiin sekä struktuurin ja rutiinien puute. Tärkeäksi tuloksissa nousee myös vaativan monialaisen yhteistyön merkitys, sekä koulun sisällä että lastensuojelun ja sijoituspaikan kanssa. Tulosten pohjalta merkittäviä toimivia tukikeinoja olivat esimerkiksi yksilölliset opiskelupolut, luokan yhteisöllisyyden tukeminen, opettajan emotionaalinen läsnäolo ja oppilaan minäpystyvyyden tukeminen sekä selkeät rutiinit ja toimintatavat.
Tutkimukseen on osallistunut 15 erityisopettajaa, sekä peruskoulusta että toiselta asteelta. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeella, johon vastauksia on kerätty joulukuussa 2024 sekä tammikuussa 2025. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen, jolloin aineiston analyysiä on ohjannut sekä teoria että aineisto. Aineistosta on muodostettu 14 alakategoriaa, jotka on jaoteltu tuen tarpeisiin sekä tukikeinoihin. Sekä tuen tarpeiden että tukikeinojen alakategorioista on luotu samat neljä pääkategoriaa. Pääkategoriat ovat (1) Pedagoginen tuki, (2) Sosiaalinen tuki, (3) Emotionaalinen tuki ja (4) Arjen hallinta.
Jokaisessa pääkategoriassa kuvataan sijoitetun lapsen koulunkäynnissä ilmeneviä tuen tarpeita sekä tukikeinoja, jotka on todettu toimiviksi ja hyödyllisiksi. Tulosten mukaan erityisopettajat kokivat, että sijoitetuilla lapsilla esiintyy taustojensa myötä pitkäkestoisia ja monisyisiä haasteita. Erityisopettajien vastauksissa korostuu erityisesti aukot oppimisen jatkuvuudessa, toiminnanohjaukselliset haasteet, vuorovaikutustaitojen puute, epäluottamus aikuisiin sekä struktuurin ja rutiinien puute. Tärkeäksi tuloksissa nousee myös vaativan monialaisen yhteistyön merkitys, sekä koulun sisällä että lastensuojelun ja sijoituspaikan kanssa. Tulosten pohjalta merkittäviä toimivia tukikeinoja olivat esimerkiksi yksilölliset opiskelupolut, luokan yhteisöllisyyden tukeminen, opettajan emotionaalinen läsnäolo ja oppilaan minäpystyvyyden tukeminen sekä selkeät rutiinit ja toimintatavat.