Henkinen väkivalta urheilussa : eettinen kurinpito urheilun autonomiassa ja rikosoikeudellinen vastuu
Virolainen, Anni (2025-05-27)
Henkinen väkivalta urheilussa : eettinen kurinpito urheilun autonomiassa ja rikosoikeudellinen vastuu
Virolainen, Anni
(27.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025070377040
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025070377040
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on urheilun eettinen kurinpitojärjestelmä henkisen väkivallan näkökulmasta sekä urheilussa tapahtuvasta henkisestä väkivallasta seuraava rikosoikeudellinen vastuu. Aihetta on lähestytty erityisesti vuonna 2022 voimaan tulleiden liikunnan ja urheilun yhteisten vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskevien kurinpitomääräyksien sekä sitä koskevan kurinpitomenettelyn kautta. Tarkoituksena on ollut selvittää, miten urheilussa tapahtuvan henkisen väkivallan puuttumis- ja seuraamusjärjestelmä toimii ja, millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa urheilussa tapahtuvan henkisen väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseksi. Lisäksi tarkoituksena on ollut selvittää milloin rikosoikeudellinen vastuu voi tulla kyseeseen urheilussa tapahtuneesta henkisestä väkivallasta. Tarkastelun kohteena on ollut myös näiden järjestelmien väliset suhteet sekä se että, mahdollistavatko kyseiset järjestelmät riittävät keinot tunnistaa ja puuttua urheilussa tapahtuvaan henkiseen väkivaltaan. Tutkimuksen metodina on käytetty lainoppia.
Tutkimustulokset osoittavat, ettei rikosoikeudellinen järjestelmä yksinään ole riittävä puuttumis- ja seuraamusjärjestelmä urheilussa tapahtuvan henkisen väkivallan kannalta. Lainsäädännöllä tarkkaan säädelty prosessi tarjoaa kuitenkin joitain etuja erityisesti asioiden tutkimiseen. Yhteiset kurinpitomääräykset on kehitelty nimenomaan eettisiä rikkomuksia koskeviksi ja niissä on otettu huomioon monipuolisesti henkiseksi väkivallaksi määriteltävää toimintaa. Ne tarjoavatkin tehokkaat keinot henkisen väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseksi. Yhteinen kurinpitojärjestelmä käsittelee kuitenkin lähtökohtaisesti vain vakavaksi luokiteltavia eettisiä rikkomuksia ja lievemmät teot jäävät lajiliittojen kurinpitomenettelyn vastuulle. Kokonaisuudessaan eettisen kurinpidon tehokas toimivuus henkisen väkivaltaan puuttumisen kannalta edellyttääkin, että urheilun kurinpidossa ratkaistaan kaikenlaisia eettisiä rikkomuksia ja, että urheilun piirissä toimivat osallistuvat vapaaehtoisesti tai sitouttamisen kautta asioiden selvittämiseen. Lievien eettisten rikkomuksien selvittäminen voi kuitenkin hyvinkin tapahtua esimerkiksi lajiliittotasolla.
Tutkimustulokset osoittavat, ettei rikosoikeudellinen järjestelmä yksinään ole riittävä puuttumis- ja seuraamusjärjestelmä urheilussa tapahtuvan henkisen väkivallan kannalta. Lainsäädännöllä tarkkaan säädelty prosessi tarjoaa kuitenkin joitain etuja erityisesti asioiden tutkimiseen. Yhteiset kurinpitomääräykset on kehitelty nimenomaan eettisiä rikkomuksia koskeviksi ja niissä on otettu huomioon monipuolisesti henkiseksi väkivallaksi määriteltävää toimintaa. Ne tarjoavatkin tehokkaat keinot henkisen väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseksi. Yhteinen kurinpitojärjestelmä käsittelee kuitenkin lähtökohtaisesti vain vakavaksi luokiteltavia eettisiä rikkomuksia ja lievemmät teot jäävät lajiliittojen kurinpitomenettelyn vastuulle. Kokonaisuudessaan eettisen kurinpidon tehokas toimivuus henkisen väkivaltaan puuttumisen kannalta edellyttääkin, että urheilun kurinpidossa ratkaistaan kaikenlaisia eettisiä rikkomuksia ja, että urheilun piirissä toimivat osallistuvat vapaaehtoisesti tai sitouttamisen kautta asioiden selvittämiseen. Lievien eettisten rikkomuksien selvittäminen voi kuitenkin hyvinkin tapahtua esimerkiksi lajiliittotasolla.