Purentakiskojen korjaaminen ja siihen sopivat menetelmät
Andersson, Ada (2025-06-25)
Purentakiskojen korjaaminen ja siihen sopivat menetelmät
Andersson, Ada
(25.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025070376942
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025070376942
Tiivistelmä
Purentakiskon korjaaminen on yleinen toimenpide, jota on tutkittu melko vähän. Perinteinen purentakiskojen korjaamiseen tarkoitettu korjausaine (Triad geeli) poistui markkinoilta vuonna 2023 valmistajan päätöksestä eikä tilalle ole tullut toista korjausmateriaalia. Tämän syventävän työn tavoitteena on testata vaihtoehtoisen valokovetteisen korjausmateriaalin (Luka Clear) soveltuvuutta purentakiskojen korjausmateriaaliksi. Jotta korjausmateriaalin soveltuvuudesta saataisiin monipuolinen käsitys, sitä testataan kolmella eri korjausmenetelmällä ja kolmen erityyppisen kiskon kanssa: perinteinen (kylmäakryyli), jyrsitty ja 3D-tulostettu.
Tutkielma sisältää suppean kirjallisuuskatsauksen, jossa käsitellään eri purentakiskomateriaalit, korjausmateriaali ja sidostus. Tutkimukseen valittiin yksi korjausaine ja kolme purentakiskomateriaalia ja valmistettiin 12 näytettä kaikista materiaaliyhdistelmistä. Substraatit eli kiskomateriaalit käsiteltiin ensin hiomalla hiekkapaperilla (#180) ja huuhtelun sekä kuivauksen jälkeen sidostettiin valituilla sidostusmenetelmillä. Sidostusmenetelmiä oli kolme: 1. valmistajan ohje, 2. yhden pullon sidosaine (Scotchbond Universal) ja 3. metylmetakrylaati-neste ja sidosaine yhdistelmä (MMA-neste ja Luka Fix). Sen jälkeen käsiteltyyn kiskomateriaalipintaan kiinnitettiin testausmateriaaliksi valikoitu aine (Luka Clear). Kolmen kuukauden vesisäilytyksen jälkeen näytteet tutkittiin leikkauslujuusmittauksella.
Tutkimustulokset osoittivat, että tutkimusmateriaali (valokovetteinen korjausmateriaali Luca Clear) sidostui parhaiten 3D-tulostettuun kiskomateriaaliin, jonka pinta oli käsiteltynä Scotchbond Universal sidosaineella. Se oli myös ainoa kiskomateriaali, jossa esiintyi kohesiivisia murtumia, jossa murtumalinja oli kiskomateriaalissa eikä sidoksessa. Korjausmenetelmä Scotchbond Universal sidosaineella oli kaikissa testiryhmissä kestävämpi verrattuna muihin. Luka Cleariä voisi harkita potentiaalisena korjausmateriaalina purentakiskoille, jos sidostusmenetelmä valitaan sopivaksi.
Tutkielma sisältää suppean kirjallisuuskatsauksen, jossa käsitellään eri purentakiskomateriaalit, korjausmateriaali ja sidostus. Tutkimukseen valittiin yksi korjausaine ja kolme purentakiskomateriaalia ja valmistettiin 12 näytettä kaikista materiaaliyhdistelmistä. Substraatit eli kiskomateriaalit käsiteltiin ensin hiomalla hiekkapaperilla (#180) ja huuhtelun sekä kuivauksen jälkeen sidostettiin valituilla sidostusmenetelmillä. Sidostusmenetelmiä oli kolme: 1. valmistajan ohje, 2. yhden pullon sidosaine (Scotchbond Universal) ja 3. metylmetakrylaati-neste ja sidosaine yhdistelmä (MMA-neste ja Luka Fix). Sen jälkeen käsiteltyyn kiskomateriaalipintaan kiinnitettiin testausmateriaaliksi valikoitu aine (Luka Clear). Kolmen kuukauden vesisäilytyksen jälkeen näytteet tutkittiin leikkauslujuusmittauksella.
Tutkimustulokset osoittivat, että tutkimusmateriaali (valokovetteinen korjausmateriaali Luca Clear) sidostui parhaiten 3D-tulostettuun kiskomateriaaliin, jonka pinta oli käsiteltynä Scotchbond Universal sidosaineella. Se oli myös ainoa kiskomateriaali, jossa esiintyi kohesiivisia murtumia, jossa murtumalinja oli kiskomateriaalissa eikä sidoksessa. Korjausmenetelmä Scotchbond Universal sidosaineella oli kaikissa testiryhmissä kestävämpi verrattuna muihin. Luka Cleariä voisi harkita potentiaalisena korjausmateriaalina purentakiskoille, jos sidostusmenetelmä valitaan sopivaksi.