Nuorten terveyshuolet ja demografiset tekijät
Pirttilä, Teemu (2025-06-16)
Nuorten terveyshuolet ja demografiset tekijät
(16.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025070376918
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025070376918
Tiivistelmä
Nuorten terveyshuolten määrä ja monimuotoisuus ovat kasvaneet, mutta ajantasaista tutkimustietoa niiden sisällöstä ja taustatekijöistä on ollut vähän saatavilla. Tämä tutkimus vastaa tarpeeseen syventää ymmärrystä suomalaisten nuorten kokemista terveyshuolista ja niihin yhteydessä olevista demografisista tekijöistä.
Tämä pro gradu -tutkielma muodostuu kahdesta osasta: kirjallisuuskatsauksesta ja tieteelliseen lehteen tarkoitetusta artikkelikäsikirjoituksesta, jossa raportoidaan empiirinen tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten 16–29-vuotiaiden nuorten terveyshuolia sekä analysoida demografisen tekijöiden yhteyttä niihin. Aineistona käytettiin Norstatin vuonna 2022 keräämää verkkokyselyä (N=1011), joista 324 nuorta kuvasi avoimen kysymyksen vastauksessa terveyshuoliaan (389 mainintaa). Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä poikkileikkaustutkimuksena, jossa ensin toteutettiin laadullinen teema-analyysi, ja sen jälkeen terveyshuolien esiintyvyyttä ja demografisten tekijöiden yhteyttä terveyshuoliin tarkasteltiin tilastollisesti.
Nuorten terveyshuolet jakautuivat viiteen teemaan: sosiaalinen terveys (29,8 %), psyykkinen terveys (25,7 %), ympäristön terveys (21,6 %), fyysinen terveys (19,5 %) ja terveyspalvelut (3,3). Uutena tuloksena sosiaaliseen terveyteen liittyvät huolet nousivat nuorten yleisimmäksi huolenaiheeksi. Lisäksi ympäristöön liittyvät terveyshuolet tunnistettiin uutena teemana suomalaisten nuorten terveyshuolissa.
Sukupuolen ja terveyshuolien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä: naiset raportoivat miehiä enemmän psyykkisiä ja miehet naisia enemmän sosiaalisia terveyshuolia. Iällä ja asuinpaikalla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä nuorten terveyshuoliin. Tutkimuksen tulokset tuottavat uutta tietoa nuorten terveyshuolista ja osoittavat tarpeen huomioida nämä huolenaiheet nuorten arkiympäristöissä, vahvistaa ammattilaisten koulutusta terveyshuolien erityispiirteistä, kuten sukupuolten välisistä eroista, sekä edistää terveydenhuollon resurssien sukupuolisensitiivisestä kohdentamista.
Tämä pro gradu -tutkielma muodostuu kahdesta osasta: kirjallisuuskatsauksesta ja tieteelliseen lehteen tarkoitetusta artikkelikäsikirjoituksesta, jossa raportoidaan empiirinen tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten 16–29-vuotiaiden nuorten terveyshuolia sekä analysoida demografisen tekijöiden yhteyttä niihin. Aineistona käytettiin Norstatin vuonna 2022 keräämää verkkokyselyä (N=1011), joista 324 nuorta kuvasi avoimen kysymyksen vastauksessa terveyshuoliaan (389 mainintaa). Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä poikkileikkaustutkimuksena, jossa ensin toteutettiin laadullinen teema-analyysi, ja sen jälkeen terveyshuolien esiintyvyyttä ja demografisten tekijöiden yhteyttä terveyshuoliin tarkasteltiin tilastollisesti.
Nuorten terveyshuolet jakautuivat viiteen teemaan: sosiaalinen terveys (29,8 %), psyykkinen terveys (25,7 %), ympäristön terveys (21,6 %), fyysinen terveys (19,5 %) ja terveyspalvelut (3,3). Uutena tuloksena sosiaaliseen terveyteen liittyvät huolet nousivat nuorten yleisimmäksi huolenaiheeksi. Lisäksi ympäristöön liittyvät terveyshuolet tunnistettiin uutena teemana suomalaisten nuorten terveyshuolissa.
Sukupuolen ja terveyshuolien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä: naiset raportoivat miehiä enemmän psyykkisiä ja miehet naisia enemmän sosiaalisia terveyshuolia. Iällä ja asuinpaikalla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä nuorten terveyshuoliin. Tutkimuksen tulokset tuottavat uutta tietoa nuorten terveyshuolista ja osoittavat tarpeen huomioida nämä huolenaiheet nuorten arkiympäristöissä, vahvistaa ammattilaisten koulutusta terveyshuolien erityispiirteistä, kuten sukupuolten välisistä eroista, sekä edistää terveydenhuollon resurssien sukupuolisensitiivisestä kohdentamista.