Implementing an agile project model in service development – advantages and challenges : Case Study on a Finnish maritime sector company
Vuori, Valtteri (2025-06-18)
Implementing an agile project model in service development – advantages and challenges : Case Study on a Finnish maritime sector company
(18.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025070477577
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025070477577
Tiivistelmä
The aim of this thesis is to examine the potential benefits of transitioning to agile methods in service development, as well as to identify the challenges that may arise during this process. The research focuses on understanding how agile approaches, including frameworks such as Scrum and Kanban, which emphasize iterative development, continuous feedback, and adaptability, can support flexible and adaptive development cycles in service contexts, where the requirements and customer needs can differ significantly from those in software projects.
While agile methods have been widely researched in IT development, their application in service development remains less explored. In particular, there is a notable research gap regarding hybrid models and their practical implementations outside the traditional software context. Understanding how these methods translate into other environments provides valuable insight into their flexibility and real-world usability.
This thesis presents an action research study conducted as a commissioned project for a Finnish maritime industry company. The researcher investigated the transition as part of the project team responsible for developing new services, combining both a case study approach and participatory observation.
The findings indicate that, overall, agile methods are well suited to service development, encouraging the broader use of IT-inspired tools in this field. The challenges encountered are relatively minor, but a proactive team attitude and positive mindset towards change are identified as critical success factors. Additionally, it is essential that management is familiar with the principles of agile to provide consistent support. Finally, consistent terminology across coexisting project models can reduce misunderstandings and improve efficiency. Tämä tutkielma on toimintatutkimus, joka toteutettiin suomalaisen meriteollisuuden yrityksen toimeksiantona. Tutkija osallistui kehitystiimin jäsenenä palvelukehitysprojektin toteutukseen. Vaikka agile-menetelmiä, kuten Scrum ja Kanban, on tutkittu laajasti IT-kehityksen kontekstissa, niiden soveltaminen palvelukehityksessä on toistaiseksi jäänyt vähäiselle huomiolle. Erityisesti hybridimallit ja niiden käytännön toteutukset perinteisten ohjelmistoympäristöjen ulkopuolella edustavat merkittävää tutkimusaukkoa. Näiden menetelmien sovellettavuuden ymmärtäminen erilaisissa ympäristöissä tuottaa arvokasta tietoa sekä teorian että käytännön kannalta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia etuja ketteriin menetelmiin siirtyminen voi tuoda palvelukehityksessä ja toisaalta, millaisia haasteita muutosprosessissa voi esiintyä. Tutkimus pyrkii samalla tarkastelemaan, miten IT-kehityksestä tutut käytännöt, kuten iteratiivisuus, jatkuva palaute ja joustava suunnittelu, voivat tukea palvelujen kehittämistä ympäristöissä, joissa asiakastarpeet ja prosessit voivat poiketa olennaisesti ohjelmistoprojekteista.
Tulokset osoittavat, että ketterät menetelmät soveltuvat hyvin palvelukehitykseen ja tukevat IT-perustaisten työkalujen laajempaa käyttöä myös tällä alueella. Havaitut haasteet olivat melko vähäisiä, mutta tiimin proaktiivinen asenne ja muutosmyönteisyys osoittautuivat onnistumisen kannalta keskeisiksi. Lisäksi on tärkeää, että myös johto tuntee ketteryyden periaatteet ja tukee mallia johdonmukaisesti. Lopuksi, terminologian yhtenäistäminen eri projektimallien välillä, myös silloin kun rinnakkain käytetään esimerkiksi vesiputous- ja ketterää mallia, voi vähentää väärinymmärryksiä ja parantaa yhteistyötä organisaation sisällä.
While agile methods have been widely researched in IT development, their application in service development remains less explored. In particular, there is a notable research gap regarding hybrid models and their practical implementations outside the traditional software context. Understanding how these methods translate into other environments provides valuable insight into their flexibility and real-world usability.
This thesis presents an action research study conducted as a commissioned project for a Finnish maritime industry company. The researcher investigated the transition as part of the project team responsible for developing new services, combining both a case study approach and participatory observation.
The findings indicate that, overall, agile methods are well suited to service development, encouraging the broader use of IT-inspired tools in this field. The challenges encountered are relatively minor, but a proactive team attitude and positive mindset towards change are identified as critical success factors. Additionally, it is essential that management is familiar with the principles of agile to provide consistent support. Finally, consistent terminology across coexisting project models can reduce misunderstandings and improve efficiency.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia etuja ketteriin menetelmiin siirtyminen voi tuoda palvelukehityksessä ja toisaalta, millaisia haasteita muutosprosessissa voi esiintyä. Tutkimus pyrkii samalla tarkastelemaan, miten IT-kehityksestä tutut käytännöt, kuten iteratiivisuus, jatkuva palaute ja joustava suunnittelu, voivat tukea palvelujen kehittämistä ympäristöissä, joissa asiakastarpeet ja prosessit voivat poiketa olennaisesti ohjelmistoprojekteista.
Tulokset osoittavat, että ketterät menetelmät soveltuvat hyvin palvelukehitykseen ja tukevat IT-perustaisten työkalujen laajempaa käyttöä myös tällä alueella. Havaitut haasteet olivat melko vähäisiä, mutta tiimin proaktiivinen asenne ja muutosmyönteisyys osoittautuivat onnistumisen kannalta keskeisiksi. Lisäksi on tärkeää, että myös johto tuntee ketteryyden periaatteet ja tukee mallia johdonmukaisesti. Lopuksi, terminologian yhtenäistäminen eri projektimallien välillä, myös silloin kun rinnakkain käytetään esimerkiksi vesiputous- ja ketterää mallia, voi vähentää väärinymmärryksiä ja parantaa yhteistyötä organisaation sisällä.