Sydänglykosidien yhdisteryhmäspesifisen UHPLC-MS/MS-menetelmän kehittäminen
Vesamaa, Rebecca (2025-07-23)
Sydänglykosidien yhdisteryhmäspesifisen UHPLC-MS/MS-menetelmän kehittäminen
(23.07.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025072879526
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025072879526
Tiivistelmä
Sydänglykosidit ovat kasvien ja eläinten tuottamia erikoistuneita metaboliitteja, jotka nimensä mukaisesti vaikuttavat sydämen toimintaan. Niitä löytyy runsaasti muun muassa Digitalis-suvun kasveista, kieloista (Convallaria), sekä oleantereista. Rakenteeltaan sydänglykosidit koostuvat kahdesta osasta, steroidirunkoisesta geniinistä, sekä siihen kiinnittyneestä sokeriosasta, joka voi sisältää 1—5 samanlaista tai erilaista sokeriyksikköä.
Sydänglykosidien analysointiin on kehitetty erilaisia menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa ja kvantitoida tunnettuja sydänglykosideja. Lääkekehityksen näkökulmasta oli kuitenkin tarve menetelmälle, jolla olisi mahdollista löytää myös uusia, ennestään tuntemattomia sydänglykosideja tai uusia sydänglykosidipitoisia kasveja. Tässä työssä kehitettiin UHPLC-MS/MS-laitteistolle sydänglykosidien ryhmäkohtaiseen tunnistamiseen sopiva menetelmä, joka hyödyntää MRM- eli usean reaktion seurantatekniikkaa.
Työssä analysoitiin kattavasti erilaisten sydänglykosidien massaspektrejä niille yhteisten fragmentti-ionien löytämiseksi ja siten mahdollisimman laajan yhdistekirjon tunnistamiseksi. Menetelmän luotettavuus varmistettiin määrittämällä menetelmälle kaupallisten puhdasaineiden avulla lineaarinen alue, sekä havainto- ja määritysrajat.
Sydänglykosidien geniinit ja niistä muodostuvat fragmentaatiosarjat havaittiin paremmin positiivisella kuin negatiivisella ionisaation polariteetilla, joten positiivinen ionisaatio valittiin menetelmään. Menetelmä sisältää kaksitoista siirtymää, kaksi jokaiselle prekursori-ionille. Suurimpaan osaan siirtymistä valittiin geniinin ja siitä 1–2 hydroksyyliryhmän lohkeamisen kautta muodostuneita ioneja, sillä ne olivat yleisimpiä ja intensiivisimpiä.
Kehitetty menetelmä tunnistaa kasviuutenäytteistä sydänglykosidien ryhmään kuuluvat yhdisteet ja pystyy erottelemaan erityyppisiä geniinejä sisältävät yhdisteet toisistaan. Rinnakkaisten näytteiden mittaustulosten suuren hajonnan takia menetelmän validointi ei onnistunut, joten menetelmä ei toistaiseksi sovi yhdisteiden pitoisuusmäärityksiin. Menetelmää voidaan kuitenkin hyödyntää sekä tunnettujen että ennestään tuntemattomien sydänglykosidien havaitsemiseen näytteistä.
Sydänglykosidien analysointiin on kehitetty erilaisia menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa ja kvantitoida tunnettuja sydänglykosideja. Lääkekehityksen näkökulmasta oli kuitenkin tarve menetelmälle, jolla olisi mahdollista löytää myös uusia, ennestään tuntemattomia sydänglykosideja tai uusia sydänglykosidipitoisia kasveja. Tässä työssä kehitettiin UHPLC-MS/MS-laitteistolle sydänglykosidien ryhmäkohtaiseen tunnistamiseen sopiva menetelmä, joka hyödyntää MRM- eli usean reaktion seurantatekniikkaa.
Työssä analysoitiin kattavasti erilaisten sydänglykosidien massaspektrejä niille yhteisten fragmentti-ionien löytämiseksi ja siten mahdollisimman laajan yhdistekirjon tunnistamiseksi. Menetelmän luotettavuus varmistettiin määrittämällä menetelmälle kaupallisten puhdasaineiden avulla lineaarinen alue, sekä havainto- ja määritysrajat.
Sydänglykosidien geniinit ja niistä muodostuvat fragmentaatiosarjat havaittiin paremmin positiivisella kuin negatiivisella ionisaation polariteetilla, joten positiivinen ionisaatio valittiin menetelmään. Menetelmä sisältää kaksitoista siirtymää, kaksi jokaiselle prekursori-ionille. Suurimpaan osaan siirtymistä valittiin geniinin ja siitä 1–2 hydroksyyliryhmän lohkeamisen kautta muodostuneita ioneja, sillä ne olivat yleisimpiä ja intensiivisimpiä.
Kehitetty menetelmä tunnistaa kasviuutenäytteistä sydänglykosidien ryhmään kuuluvat yhdisteet ja pystyy erottelemaan erityyppisiä geniinejä sisältävät yhdisteet toisistaan. Rinnakkaisten näytteiden mittaustulosten suuren hajonnan takia menetelmän validointi ei onnistunut, joten menetelmä ei toistaiseksi sovi yhdisteiden pitoisuusmäärityksiin. Menetelmää voidaan kuitenkin hyödyntää sekä tunnettujen että ennestään tuntemattomien sydänglykosidien havaitsemiseen näytteistä.