Selkomukautettu oppimateriaali yläkoulun maantiedon opetuksessa
Ojala, Emma (2025-06-11)
Selkomukautettu oppimateriaali yläkoulun maantiedon opetuksessa
(11.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025072979893
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025072979893
Tiivistelmä
Pisa 2022 -tutkimustulos osoittaa, että suomalaisten lukutaito on heikentynyt selvästi vuoden 2018 Pisa-tutkimuksen tulokseen verrattuna. Samalla, kun lukutaito on heikentynyt, selkokielen merkitys lukemista tukevana apuvälineenä on kasvanut. Tieteen kieli on yleiskieltä vaikeampaa kieltä, joka täyttää erikoiskielen piirteet. Vaikka maantieteen kieli on erikoiskielenä poikkeuksellisen lähellä yleiskieltä, se eroaa haastavuudeltaan selkokielestä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yläkoulun maantiedon selkomukautettua oppimateriaalia voidaan hyödyntää maantiedon opetuksessa. Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa sekä oppikirjakustantajille että maantiedon opettajille siitä, miten oppikirjat ottavat huomioon erikoiskielen selkokielisessä tekstissä ja miten tällä hetkellä tarjolla oleva selkomukautettu oppimateriaali vastaa käyttötarkoitukseensa.
Tutkimuksen aineisto koostuu Otavan Maa-oppikirjasarjan Elämän planeetta ja Sanoma Pron Luode-oppikirjasarjan Luonnonilmiöiden maailma kirjojen lukujen selkomukautetuista tiivistelmäteksteistä ja näitä vastaavista yleiskielisistä oppimateriaaleista. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin analyysin tukimateriaalina Selkokielen mittari 2.0:aa ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 päättöarvioinnin kriteerejä. Tutkimusta varten kerättiin yläkouluun siirtyvien kohderyhmäikäisten tuottamaa kuvallista käsitteisiin liittyvää aineistoa, jota analysoitiin tutkimuksen yhteydessä.
Selkokielisten oppimateriaalien ominaisuuksia tarkastellaan tutkimuksessa neljästä eri näkökulmasta. Ensimmäinen niistä tuottaa tietoa siitä, miten selkomukautetut tiivistelmät täyttävät selkokielelle asetetut kriteerit. Tätä tarkastellaan menetelmällisesti Selkokielen mittari 2.0 -työkalun avulla, joka arvioi selkokielelle asetettujen kriteerien pohjalta tekstin selkokielisyyden täyttymistä. Toisessa näkökulmassa tarkastellaan, miten maantieteen erikoiskielen käsitteiden esiintuominen eroaa yleiskielisen ja selkokielisen tekstin välillä. Näitä kahta tekstikokonaisuutta vertaillaan keskenään tekstianalyysin keinoin. Kolmannessa näkökulmassa selkomukautettujen tiivistelmätekstien toteutumista verrataan teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 päättöarvosanalle asetettuihin kriteereihin. Neljäntenä kohderyhmäikäisten tuottama kuvallinen aineisto luokiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla termien määritelmissä esiintyviin tekijöihin, mikä tuottaa tietoa oppimateriaalien ymmärrettävyydestä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että selkomukautetut tiivistelmätekstit eivät täytä täysin selkokielen kriteereitä, mikä johtuu pääosin niiden kieleen ja kuvitukseen liittyvistä puutteista. Selkomukautetuissa tiivistelmissä esiintyy selkeästi vähemmän termejä yleiskieliseen oppikirjatekstiin verrattuna, ja ne määrittelevät yleiskielistä oppimateriaalia heikommin maantieteen käsitteitä. Päättöarvioinnin mukaisia tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään selkomukautettuja materiaaleja käyttäen, mikä näkyy siinä, että perusopetuksen opetussuunnitelman päättöarvioinnin kriteerien arvosanatavoitteet 5 ja 8 eivät täysin toteudu. Kohderyhmäaineistossa nousi esiin, että tutkimukseen valitut maantieteen käsitteet ja niiden määritelmät olivat kaiken kaikkiaan monitulkintaisia riippumatta siitä, oliko käsite määritelty tutkimuksen piirissä helpoksi tai vaikeaksi.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että nykyiset selkomukautetut oppimateriaalit eivät riitä yksinään käytettäväksi opetuksessa, vaan ne tarvitsevat tuekseen luokkahuoneopetusta ja muita oppimista tukevia oppimateriaaleja. Puuttumalla oppimateriaalien heikkouksiin, niitä voitaisiin kehittää yhä edelleen kohderyhmälleen sopivaksi. The PISA 2022 results indicate that Finnish students’ reading literacy has clearly declined compared to the results of the 2018 PISA study. As reading skills have weakened, the role of plain language as a supportive tool for reading has grown. The language of science is more complex than standard language and exhibits characteristics of specialized language. Although the language of geography, as a specialized language, is exceptionally close to standard and related scientific language, it differs from plain language in terms of complexity. The aim of this study is to examine the potential uses of plain-language learning materials in lower secondary school geography education. The research provides important insights for both textbook publishers and geography teachers regarding how textbooks address specialized language in plain-language texts and how the currently available adapted materials meet their intended purpose.
The primary research material consists of plain-language summary texts from chapters of Otava’s Maa textbook series (Elämän planeetta) and Sanoma Pro’s Luode series (Luonnonilmiöiden maailma). In addition, the study uses standard-language materials from the same series, the final assessment criteria of the 2014 Finnish National Core Curriculum, and visual material produced by students of the target age group based on the plain-language materials.
The use of plain-language learning materials is examined from four perspectives. First, the study investigates how well the adapted summaries meet the criteria for plain language. This is assessed using the Plain Language Meter 2.0 tool, which evaluates the fulfillment of plain language criteria. Second, the study explores how the specialized language of geography differs from standard and plain language. These two types of texts are compared using textual analysis. Third, the implementation of the adapted summaries is compared to the final grade criteria of the 2014 curriculum using theory-driven content analysis. Fourth, the visual material produced by the target group is categorized based on the elements defined in data-driven content analysis, providing insights into the comprehensibility of the learning materials.
The results show that the adapted summary texts do not fully meet the criteria for plain language, mainly due to linguistic and illustrative shortcomings. The grade level objectives 5 and 8 of the curriculum’s final assessment criteria are not fully achieved, which may not even be the intended goal for the content typically studied in the seventh grade. However, it should be noted that if other plain-language summaries follow the same pattern as these textbooks, achieving the learning objectives using only adapted materials may be challenging. The student-produced material revealed that the selected geography concepts were generally ambiguous, and the variation in the illustrations was quite large, regardless of whether the concept was defined in the study as easy or difficult.
Based on the research findings, it can be concluded that the current plain-language learning materials cannot be used as such in teaching. They require classroom instruction and additional supportive materials. By addressing the weaknesses in the learning materials, they could be further developed to better suit their target audience.
Tutkimuksen aineisto koostuu Otavan Maa-oppikirjasarjan Elämän planeetta ja Sanoma Pron Luode-oppikirjasarjan Luonnonilmiöiden maailma kirjojen lukujen selkomukautetuista tiivistelmäteksteistä ja näitä vastaavista yleiskielisistä oppimateriaaleista. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin analyysin tukimateriaalina Selkokielen mittari 2.0:aa ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 päättöarvioinnin kriteerejä. Tutkimusta varten kerättiin yläkouluun siirtyvien kohderyhmäikäisten tuottamaa kuvallista käsitteisiin liittyvää aineistoa, jota analysoitiin tutkimuksen yhteydessä.
Selkokielisten oppimateriaalien ominaisuuksia tarkastellaan tutkimuksessa neljästä eri näkökulmasta. Ensimmäinen niistä tuottaa tietoa siitä, miten selkomukautetut tiivistelmät täyttävät selkokielelle asetetut kriteerit. Tätä tarkastellaan menetelmällisesti Selkokielen mittari 2.0 -työkalun avulla, joka arvioi selkokielelle asetettujen kriteerien pohjalta tekstin selkokielisyyden täyttymistä. Toisessa näkökulmassa tarkastellaan, miten maantieteen erikoiskielen käsitteiden esiintuominen eroaa yleiskielisen ja selkokielisen tekstin välillä. Näitä kahta tekstikokonaisuutta vertaillaan keskenään tekstianalyysin keinoin. Kolmannessa näkökulmassa selkomukautettujen tiivistelmätekstien toteutumista verrataan teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 päättöarvosanalle asetettuihin kriteereihin. Neljäntenä kohderyhmäikäisten tuottama kuvallinen aineisto luokiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla termien määritelmissä esiintyviin tekijöihin, mikä tuottaa tietoa oppimateriaalien ymmärrettävyydestä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että selkomukautetut tiivistelmätekstit eivät täytä täysin selkokielen kriteereitä, mikä johtuu pääosin niiden kieleen ja kuvitukseen liittyvistä puutteista. Selkomukautetuissa tiivistelmissä esiintyy selkeästi vähemmän termejä yleiskieliseen oppikirjatekstiin verrattuna, ja ne määrittelevät yleiskielistä oppimateriaalia heikommin maantieteen käsitteitä. Päättöarvioinnin mukaisia tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään selkomukautettuja materiaaleja käyttäen, mikä näkyy siinä, että perusopetuksen opetussuunnitelman päättöarvioinnin kriteerien arvosanatavoitteet 5 ja 8 eivät täysin toteudu. Kohderyhmäaineistossa nousi esiin, että tutkimukseen valitut maantieteen käsitteet ja niiden määritelmät olivat kaiken kaikkiaan monitulkintaisia riippumatta siitä, oliko käsite määritelty tutkimuksen piirissä helpoksi tai vaikeaksi.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että nykyiset selkomukautetut oppimateriaalit eivät riitä yksinään käytettäväksi opetuksessa, vaan ne tarvitsevat tuekseen luokkahuoneopetusta ja muita oppimista tukevia oppimateriaaleja. Puuttumalla oppimateriaalien heikkouksiin, niitä voitaisiin kehittää yhä edelleen kohderyhmälleen sopivaksi.
The primary research material consists of plain-language summary texts from chapters of Otava’s Maa textbook series (Elämän planeetta) and Sanoma Pro’s Luode series (Luonnonilmiöiden maailma). In addition, the study uses standard-language materials from the same series, the final assessment criteria of the 2014 Finnish National Core Curriculum, and visual material produced by students of the target age group based on the plain-language materials.
The use of plain-language learning materials is examined from four perspectives. First, the study investigates how well the adapted summaries meet the criteria for plain language. This is assessed using the Plain Language Meter 2.0 tool, which evaluates the fulfillment of plain language criteria. Second, the study explores how the specialized language of geography differs from standard and plain language. These two types of texts are compared using textual analysis. Third, the implementation of the adapted summaries is compared to the final grade criteria of the 2014 curriculum using theory-driven content analysis. Fourth, the visual material produced by the target group is categorized based on the elements defined in data-driven content analysis, providing insights into the comprehensibility of the learning materials.
The results show that the adapted summary texts do not fully meet the criteria for plain language, mainly due to linguistic and illustrative shortcomings. The grade level objectives 5 and 8 of the curriculum’s final assessment criteria are not fully achieved, which may not even be the intended goal for the content typically studied in the seventh grade. However, it should be noted that if other plain-language summaries follow the same pattern as these textbooks, achieving the learning objectives using only adapted materials may be challenging. The student-produced material revealed that the selected geography concepts were generally ambiguous, and the variation in the illustrations was quite large, regardless of whether the concept was defined in the study as easy or difficult.
Based on the research findings, it can be concluded that the current plain-language learning materials cannot be used as such in teaching. They require classroom instruction and additional supportive materials. By addressing the weaknesses in the learning materials, they could be further developed to better suit their target audience.