Normalisoidun kasvillisuusindeksin ja maanpeitteen muutos Turun Hirvensalo–Kakskerta-alueella vuosina 2000–2020
Laitinen, Anton (2025-07-08)
Normalisoidun kasvillisuusindeksin ja maanpeitteen muutos Turun Hirvensalo–Kakskerta-alueella vuosina 2000–2020
(08.07.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025073080343
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025073080343
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee normalisoidun kasvillisuusindeksin ja maanpeitteen muutoksia Turun Hirvensalo–Kakskerta-alueella vuosina 2000–2020. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kasvillisuus ja maanpeite ovat muuttuneet kahden vuosikymmenen aikana, ja millaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on ollut alueen ekologiseen rakenteeseen ja kaupunkisuunnitteluun. Tutkimusalue valittiin sen erityispiirteiden vuoksi: se yhdistää metsäisiä ja luonnonläheisiä alueita kaupunkirakenteen laajenemisen kanssa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Landsat 5 TM ja Landsat 8 OLI satelliittikuvapohjaista kuvaa sekä CORINE Land Cover -aineistoja vuosilta 2000 ja 2018. NDVI-analyysi mahdollisti kasvillisuuden määrän ja kehityksen arvioinnin, kun taas CORINE-aineistot tarjosivat tietoa maanpeitteen muutoksista. Aineistot analysoitiin paikkatieto-ohjelmistoilla (QGIS ja ArcGIS Pro), joissa tutkimusalue rajattiin ja aineistot yhdistettiin visuaaliseen ja numeeriseen analyysiin. Maanpeitteen muutokset tarkasteltiin kymmenessä eri pääluokassa: rakennetut alueet, niityt ja ruohikot, pellot, lehtimetsät, havumetsät, sekametsät, harvapuustoiset alueet, muut, suot ja kosteikot sekä vesialueet.
Tulokset osoittavat, että Hirvensalo–Kakskerta-alueella tapahtui merkittäviä maanpeitteen muutoksia. Rakennetun maan pinta-ala väheni 21,6 %, mikä poikkeaa monista kaupunkialueista, joissa rakentaminen yleensä kasvaa. Niittyjen ja ruohikoiden pinta-ala väheni huomattavasti (-43 %), kun taas lehtimetsät (+121 %) ja havumetsät (+68 %) lisääntyivät merkittävästi. Sekametsät puolestaan vähenivät 28,4 %. Maanpeitteen muutokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka osoittavat metsittymisen lisääntyneen alueilla, joilla ihmistoiminta on vähentynyt ja kasvillisuus on saanut elpyä luonnollisen sukkession kautta. Tulokset osoittavat myös, että ilmastonmuutoksen tuomat pidemmät kasvukaudet ja lämpimämmät olosuhteet ovat voineet edistää havu- ja lehtimetsien leviämistä.
NDVI-analyysin perusteella kasvillisuuden määrä on pääosin säilynyt vakaana tai lisääntynyt alueella, mikä kertoo siitä, että rakentaminen ei ole merkittävästi heikentänyt kasvillisuuden tilaa. Ainoastaan 7 % alueesta koki kasvillisuuden vähenemistä, kun taas 28 %:lla havaittiin kasvua. Tämä on poikkeuksellista kaupunkialueella, ja se viittaa siihen, että viheralueita on onnistuttu säilyttämään, ja metsittyminen on voimistunut.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Hirvensalo–Kakskerta-alueen maanpeitteen muutokset ilmentävät paikallista metsittymiskehitystä ja viittaavat siihen, että viheralueita on onnistuttu säilyttämään osana rakentuvaa kaupunkirakennetta. Tulokset osoittivat tarvetta jatkotutkimuksille, joissa seurataan tarkemmin paikallisia maanpeitteen muutoksia erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kaupunkivihreän kehittämisen näkökulmasta. Esimerkiksi tarkemman satelliittidatan hyödyntäminen, kaavoituspäätösten vaikutusten analyysi sekä maanpeitteen muutosten ilmastovaikutusten arviointi voisivat syventää ymmärrystä alueen ekologisesta kehityksestä.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Landsat 5 TM ja Landsat 8 OLI satelliittikuvapohjaista kuvaa sekä CORINE Land Cover -aineistoja vuosilta 2000 ja 2018. NDVI-analyysi mahdollisti kasvillisuuden määrän ja kehityksen arvioinnin, kun taas CORINE-aineistot tarjosivat tietoa maanpeitteen muutoksista. Aineistot analysoitiin paikkatieto-ohjelmistoilla (QGIS ja ArcGIS Pro), joissa tutkimusalue rajattiin ja aineistot yhdistettiin visuaaliseen ja numeeriseen analyysiin. Maanpeitteen muutokset tarkasteltiin kymmenessä eri pääluokassa: rakennetut alueet, niityt ja ruohikot, pellot, lehtimetsät, havumetsät, sekametsät, harvapuustoiset alueet, muut, suot ja kosteikot sekä vesialueet.
Tulokset osoittavat, että Hirvensalo–Kakskerta-alueella tapahtui merkittäviä maanpeitteen muutoksia. Rakennetun maan pinta-ala väheni 21,6 %, mikä poikkeaa monista kaupunkialueista, joissa rakentaminen yleensä kasvaa. Niittyjen ja ruohikoiden pinta-ala väheni huomattavasti (-43 %), kun taas lehtimetsät (+121 %) ja havumetsät (+68 %) lisääntyivät merkittävästi. Sekametsät puolestaan vähenivät 28,4 %. Maanpeitteen muutokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka osoittavat metsittymisen lisääntyneen alueilla, joilla ihmistoiminta on vähentynyt ja kasvillisuus on saanut elpyä luonnollisen sukkession kautta. Tulokset osoittavat myös, että ilmastonmuutoksen tuomat pidemmät kasvukaudet ja lämpimämmät olosuhteet ovat voineet edistää havu- ja lehtimetsien leviämistä.
NDVI-analyysin perusteella kasvillisuuden määrä on pääosin säilynyt vakaana tai lisääntynyt alueella, mikä kertoo siitä, että rakentaminen ei ole merkittävästi heikentänyt kasvillisuuden tilaa. Ainoastaan 7 % alueesta koki kasvillisuuden vähenemistä, kun taas 28 %:lla havaittiin kasvua. Tämä on poikkeuksellista kaupunkialueella, ja se viittaa siihen, että viheralueita on onnistuttu säilyttämään, ja metsittyminen on voimistunut.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Hirvensalo–Kakskerta-alueen maanpeitteen muutokset ilmentävät paikallista metsittymiskehitystä ja viittaavat siihen, että viheralueita on onnistuttu säilyttämään osana rakentuvaa kaupunkirakennetta. Tulokset osoittivat tarvetta jatkotutkimuksille, joissa seurataan tarkemmin paikallisia maanpeitteen muutoksia erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kaupunkivihreän kehittämisen näkökulmasta. Esimerkiksi tarkemman satelliittidatan hyödyntäminen, kaavoituspäätösten vaikutusten analyysi sekä maanpeitteen muutosten ilmastovaikutusten arviointi voisivat syventää ymmärrystä alueen ekologisesta kehityksestä.