Tunnekasvatus varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä tunnekasvatuksesta ja sen merkityksestä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja lasten sosioemotionaalisessa kehityksessä
Hämäläinen, Iida (2025-07-14)
Tunnekasvatus varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä tunnekasvatuksesta ja sen merkityksestä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja lasten sosioemotionaalisessa kehityksessä
Hämäläinen, Iida
(14.07.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025073080159
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025073080159
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia tunnekasvatuksesta sekä sen merkityksestä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja lasten sosioemotionaalisessa kehityksessä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa syvempää ymmärrystä siitä, miten tunnekasvatusta toteutetaan suomalaisessa varhaiskasvatuksessa sekä millaisia näkemyksiä ja kokemuksia varhaiskasvatuksen työntekijöillä on sen merkityksestä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemisessa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii SEL-teoria (Social and Emotional Learning), joka jakaa sosiaaliset ja emotionaaliset taidot viiteen osaamisalueeseen: itsetietoisuus, itsesäätely, vastuullinen päätöksenteko, sosiaalinen tiedostaminen ja ihmissuhdetaidot. Lisäksi työssä hyödynnetään ajankohtaista suomalaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.
Tutkimus on laadullinen ja aineisto on kerätty haastattelemalla viittä varhaiskasvatuksen työntekijää. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat tunnekasvatuksen merkitykselliseksi ja luonnolliseksi osaksi varhaiskasvatuksen arkea sekä heidän työtään. He kokivat motivoivaksi sen, miten tunnekasvatuksen vaikutukset näkyvät lasten käyttäytymisessä ja vuorovaikutuksessa ajan myötä. Varhaiskasvatuksessa käytössä olevat menetelmät ovat monipuolisia ja niitä mukautetaan lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toimivimmiksi menetelmiksi työntekijät kokivat muun muassa Zones of Regulation -menetelmän, tunnekortit, lastenkirjat sekä sorminukke-esitykset. Tunnekasvatus ei rajoitu yksittäisiin tilanteisiin, vaan on läsnä jokapäiväisessä toiminnassa. Varhaiskasvatuksen työntekijät näkivät tunnekasvatuksen keskeisenä keinona ehkäistä kiusaamista ja edistää lasten kykyä tunnistaa ja ymmärtää omia ja toisten tunteita. Tunnekasvatuksen katsottiin tukevan merkittävästi lasten sosioemotionaalista kehitystä.
Tutkimus on laadullinen ja aineisto on kerätty haastattelemalla viittä varhaiskasvatuksen työntekijää. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat tunnekasvatuksen merkitykselliseksi ja luonnolliseksi osaksi varhaiskasvatuksen arkea sekä heidän työtään. He kokivat motivoivaksi sen, miten tunnekasvatuksen vaikutukset näkyvät lasten käyttäytymisessä ja vuorovaikutuksessa ajan myötä. Varhaiskasvatuksessa käytössä olevat menetelmät ovat monipuolisia ja niitä mukautetaan lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toimivimmiksi menetelmiksi työntekijät kokivat muun muassa Zones of Regulation -menetelmän, tunnekortit, lastenkirjat sekä sorminukke-esitykset. Tunnekasvatus ei rajoitu yksittäisiin tilanteisiin, vaan on läsnä jokapäiväisessä toiminnassa. Varhaiskasvatuksen työntekijät näkivät tunnekasvatuksen keskeisenä keinona ehkäistä kiusaamista ja edistää lasten kykyä tunnistaa ja ymmärtää omia ja toisten tunteita. Tunnekasvatuksen katsottiin tukevan merkittävästi lasten sosioemotionaalista kehitystä.