Hoitovaativuuden arviointi ikääntyvien kotihoidossa hoitajien arvioimana

Abstract

Väestön ikääntyminen on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö ja ihmisten eläessä pidempään, monisairastuvuus lisääntyy. Tämä johtaa siihen, että hoidon tarpeet tulevat muuttumaan. Hoidon suunnittelu kotiympäristössä on yksi potentiaalisista keinoista vastata muuttuviin hoidon tarpeisiin, sillä koti on usein se paikka, jossa ikäihminen haluaa itsensä hoidettavan.

Kansainvälisen kirjallisuuden mukaan hoitovaativuutta ja sen arviointia on tutkittu erityisesti sairaalaympäristöissä, kotihoidon kontekstissa aihetta on käsitelty huomattavasti vähemmän. Erityisesti hoitajien näkökulma hoitovaativuuden arviointiin on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Turun kaupungin kotihoidossa työskentelevien hoitajien käsityksiä ikääntyvien asiakkaiden hoitovaativuudesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoidon suunnittelun tueksi hoitajien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin osana Turun yliopiston Intelligent Health - tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää hoitovaativuuden automaattista arviointia tekoälyn avulla.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista kuvailevaa tutkimusta, ja aineisto kerättiin etähaastatteluilla viideltä hoitajalta keväällä 2021. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksista muodostui viisi pääteemaa: fyysinen toimintakyky, kognitiivinen toimintakyky, autonomia, hoitajan osaaminen sekä hoitovastuu.

Tulokset osoittivat, että hoitovaativuus on moniulotteinen ja vaihteleva ilmiö, johon vaikuttavat asiakkaan terveydentila, toimintakyky, hoitomyönteisyys sekä hoitajan kokema työkuorma ja eettiset haasteet. Erityisesti kognition heikkeneminen, fyysiset rajoitteet ja puutteellinen sosiaalinen tuki lisäävät hoitovaativuutta. Hoitajien osaaminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä hoitovaativuuden hallinnassa.

Tämän tutkimuksen tulokset olivat samankaltaisia kansainvälisen kirjallisuuden ja tutkimuksen kanssa. Etenkin RAI-arviointivälineistöllä on merkitystä hoitovaativuuden arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa. Jatkossa tarvittaisiin tutkimuksen laajempaa otantaa, mukaan lukien lähihoitajien ja muiden ammattiryhmien näkökulmia sekä tutkimuksen toteuttamista nykyisissä hyvinvointialueiden rakenteissa.

Population aging is a significant societal phenomenon, and as people live longer, multimorbidity increases. This leads to changing care needs. Planning care in the home environment is one potential way to respond to these evolving needs, as home is often the preferred place for older individuals to receive care. According to international literature, care intensity and its assessment have been studied primarily in hospital settings, while the context of home care has received considerably less attention. In particular, the perspective of nurses in assessing care intensity has been underrepresented. The aim of this study was to describe the perceptions of nurses working in home care in the city of Turku regarding the care intensity of elderly clients. The goal was to produce information to support care planning from the nurses' perspective. The study was conducted as part of the University of Turku's Intelligent Health research program, which aims to develop automatic assessment of care intensity using artificial intelligence. A qualitative descriptive research method was used, and data were collected through remote interviews with five nurses in spring 2021. The data were analyzed using inductive content analysis. Five main themes emerged from the results: physical functioning, cognitive functioning, autonomy, nurse competence, and care responsibility. The results showed that care intensity is a multidimensional and variable phenomenon influenced by the client's health status, functional capacity, willingness to receive care, as well as the nurse's workload and ethical challenges. Particularly, cognitive decline, physical limitations, and lack of social support increase care intensity. Nurse competence and multidisciplinary collaboration are key factors in managing care intensity. The findings of this study were consistent with international literature and research. In particular, the RAI assessment tool plays a significant role in evaluating care intensity and planning care. Future research should include a broader sample, incorporating the perspectives of practical nurses and other professional groups, as well as be conducted within the current structures of the Finnish wellbeing services counties