Painotettu opetus kaupunkikouluissa Suomessa: painotetun opetuksen oppilasvalikointi ja -ryhmittely, opetussuunnitelmat ja alueellinen sijoittaminen 2020-luvun alussa
Pasu, Terhi (2025-08-29)
Painotettu opetus kaupunkikouluissa Suomessa: painotetun opetuksen oppilasvalikointi ja -ryhmittely, opetussuunnitelmat ja alueellinen sijoittaminen 2020-luvun alussa
(29.08.2025)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0278-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0278-1
Kuvaus
ei saavutettava
Tiivistelmä
Suomessa perusopetuksen tavoitteena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Vaikka näitä keskeisiä koulutuspoliittisia tavoitteita pidetään tärkeinä suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä, koulut ovat eriytyneet voimakkaasti erityisesti kaupungeissa. Yksi tekijä koulujen eriytymisen taustalla on oppilasvalikointiin kytkeytyvän painotetun opetuksen järjestäminen. Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan, miten painotettua opetusta järjestetään kaupunkikouluissa Suomessa 2020-luvun alussa ja millaisia haasteita tähän liittyy suhteessa yhtenäisen ja yhdenvertaisen peruskoulun tavoitteeseen. Tutkimus syventää ja täydentää aiempaa kouluvalintapolitiikkaa ja painotettua opetusta tarkastelevaa tutkimusta tuottamalla ajantasaisen kuvauksen painotetun opetuksen järjestämisestä suomalaisen peruskoulutuksen kontekstissa. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat kytkeytyvät koulutukselliseen tasa-arvoon ja sen lähikäsitteisiin, mitä tarkastellaan suomalaisen peruskoulujärjestelmän ja sen historiallisten kehityskulkujen, kouluvalintapolitiikan sekä bourdieulaisen yhteiskuntaluokkatutkimuksen viitekehyksessä. Väitöstutkimus paikantuu koulutuspolitiikan tutkimuksen, koulutussosiologian ja kasvatustieteen rajapinnoille. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään opetussuunnitelmatutkimuksessa sekä kaupunkimaantieteessä tehtyjä havaintoja.
Väitöstutkimus rakentuu kolmesta osatutkimuksesta ja yhteenveto-osiosta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin painotetun opetuksen oppilasvalikointia kuvaavia tekstejä Suomen 12 suurimmassa kaupungissa ja niiden peruskouluissa. Toisessa osatutkimuksessa analysoitiin 12 kaupungin ja niiden peruskoulujen paikallisia opetussuunnitelmia painotetun opetuksen järjestämisestä ja siitä, miten opetussuunnitelmissa rakentuu oikeutus oppilasvalikoinnille. Kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin seitsemässä kaupungissa painotetun opetuksen oppilasvalikoinnin laajuutta ja oppilaiden ryhmittelyä sekä painotettuun opetukseen valikoitumista suhteessa oppilaan koulumatkaan ja asuinpaikan sosioekonomisiin piirteisiin. Lisäksi kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin neljässä kaupungissa painotetun opetuksen alueellista sijoittamista kaupunkien kouluverkkoon.
Tutkimusote on monimenetelmällinen eli tutkimuksessa hyödynnetään sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja ja menetelmiä. Ensimmäisessä ja toisessa osatutkimuksessa aineistona käytettiin julkisia dokumentteja, jotka kerättiin vuosina 2021–2022 osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia ja Turun yliopistossa toteutettuja tutkimushankkeita. Kolmannessa osatutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa yhdyskuntarakenteen seurannan aineistoa (YKR), joka yhdistettiin oppilasrekisteriaineistoon (vuodelta 2021) sekä oppilasalueaineistoon. Väitöstutkimuksen laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Määrällisen aineiston analyysiin käytettiin kuvailevaa statistiikkaa ja tilastollista testaamista.
Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että painotetun opetuksen järjestämisen käytänteet ovat oppilasvalikoinnin, opetussuunnitelmien ja painotetun opetuksen alueellisen sijoittamisen suhteen kaupungeissa moninaisia. Tämä ilmentää painotetun opetuksen järjestämiseen liittyvän normiohjauksen väljyyttä ja korostaa opetuksen järjestäjien ja peruskoulujen merkitystä koulutuspoliittisina toimijoina. Tutkimuksessa tunnistettiin eriarvoistavia käytänteitä painotetun opetuksen järjestämisessä. Hyväosaisten perheiden lapsia suosivat oppilasvalikointikriteerit ja oppilaiden luokkamuotoinen ryhmittely muodostavat erilaisia koululuokkia, mikä erottelee yhteiskuntaluokkasidonnaisesti lapsia ja nuoria eri vertaisryhmiin. Oppilaiden valikointi peruskouluihin haastaa lähikouluperiaatteen toteutumista ja sitä oletusta, että peruskoulu keskeisenä kunnallisena sivistystoimen peruspalveluna on ensisijaisesti tarkoitettu palvelemaan koulun lähialueen lapsia ja nuoria.
Väitöstutkimus esittää, että todellinen mahdollisuus päästä painotettuun opetukseen on vain osalla lapsista ja nuorista, jolloin painotetusta opetuksesta muodostuu eriytymisen reitti jo peruskouluvaiheessa näennäisesti yhtenäisen peruskoulujärjestelmän sisällä. Painotetun opetuksen järjestämisen käytänteet haastavat yhtenäisen ja yhdenvertaisen peruskoulun tavoitetta osallistumalla sosiaalisen eriarvoisuuden ja yhteiskuntaluokkaerojen tuottamiseen ja uusintamiseen. Lisäksi kaupunkien ja koulujen julkisessa viestinnässä painotetusta opetuksesta muodostetaan mielikuvia niin kutsutusta ideaalioppilaan normista eli siitä, kenelle painotettu opetus sopii ja kenen kannattaa painotettuun opetukseen hakea. Samalla tuotetaan niiden oppilaiden ulossulkemista, jotka eivät vastaa asetettua normia. Painotetun opetuksen eriarvoistaviin käytänteisiin tulee puuttua koulutuspoliittisin päätöksin, jotta voidaan ehkäistä koulujen välistä ja sisäistä eriytymistä sekä tukea kaikkien mahdollisuuksia koulutuksessa oppilaiden taustatekijöistä riippumatta. Finland’s basic education goal is to promote educational equality, equity, and justice. These key educational policy objectives are considered important in the Finnish comprehensive school system, although schools have become increasingly segregated, especially in urban areas. One contributing factor to this school segregation is the organization of emphasized teaching that involves pupil selection. This doctoral dissertation examines how emphasized teaching has organized in urban comprehensive schools in Finland in the early 2020s and analyzes the challenges this poses regarding to the objective of a unified and equitable comprehensive school system. The study deepens and complements previous research on school choice policy and emphasized teaching by providing an up-to-date description of how emphasized teaching is organized within the context of Finnish basic education. The theoretical framework of the research is linked to educational equality and its related concepts, which are examined in light of the Finnish basic education system and its historical developments, school choice policy, and Bourdieu’s theory of social class. This doctoral dissertation is situated at the intersection of education policy research, the sociology of education, and educational sciences; it also draws on insights from curriculum studies and urban geography.
This dissertation comprises three sub-studies and a summary section. Sub-study I examined documents related to pupil selection for emphasized teaching in comprehensive schools in Finland’s 12 largest cities. Sub-study II analyzed local curricula in these cities and their schools, focusing on how emphasized teaching is organized and how the curricula construct justification for pupil selection. Sub-study III examined the extent of pupil selection and grouping pupils into emphasized teaching in comprehensive schools across Finnish cities, and analyzed the relationship between pupil selection, pupils’ school commutes, and their residential areas’ socio-economic profiles. Additionally, sub-study III examined the geographical placement of emphasized teaching within the school networks in four cities.
The study uses a mixed-methods approach, utilizing both qualitative and quantitative data and methods. Sub-studies I and II used public documents collected in 2021–2022 as part of research projects funded by the Ministry of Education and Culture and conducted at the University of Turku. Sub-study III utilized urban structure monitoring data produced by Statistics Finland and the Finnish Environment Institute. The data were combined with the pupil register data of 7th graders from seven cities (n=8480) from 2021 and geospatial school catchment area data from four cities. Qualitative data were analyzed using content analysis. Quantitative data were analyzed using descriptive statistics and statistical testing.
The results indicate that the practices of organizing emphasized teaching are diverse in Finland in terms of pupil selection, curricula, and spatial distribution. This reflects a lack of clear normative regulation and highlights the importance of education providers and schools as key actors in education policy. The study identified practices in emphasized teaching that contribute to educational inequality. Pupil selection criteria favoring children from privileged families and the permanent grouping of selected pupils create school classes that separate children into distinct peer groups along social class lines. Selecting pupils for comprehensive schools challenges the principle of neighborhood school assignment and the assumption that comprehensive schools – as a fundamental municipal public service – are primarily intended to serve the school’s local area children.
The study argues that, in practice, only some children and young people have a real opportunity to access emphasized teaching, making it a pathway to differentiation within the seemingly unified comprehensive school system. The practices of organizing emphasized teaching challenge the goal of a unified and equal comprehensive school by contributing to the (re)production of social inequalities and class-based divisions. Furthermore, public texts by cities and schools about emphasized teaching create the norm of the ideal pupil preferred by emphasized teaching. At the same time, this exclude those pupils who do not fit this norm. Educational policy decisions are needed to address these inequalities to prevent both between-school and within-school segregation and to support equal educational opportunities for all, regardless of pupils’ backgrounds.
Väitöstutkimus rakentuu kolmesta osatutkimuksesta ja yhteenveto-osiosta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin painotetun opetuksen oppilasvalikointia kuvaavia tekstejä Suomen 12 suurimmassa kaupungissa ja niiden peruskouluissa. Toisessa osatutkimuksessa analysoitiin 12 kaupungin ja niiden peruskoulujen paikallisia opetussuunnitelmia painotetun opetuksen järjestämisestä ja siitä, miten opetussuunnitelmissa rakentuu oikeutus oppilasvalikoinnille. Kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin seitsemässä kaupungissa painotetun opetuksen oppilasvalikoinnin laajuutta ja oppilaiden ryhmittelyä sekä painotettuun opetukseen valikoitumista suhteessa oppilaan koulumatkaan ja asuinpaikan sosioekonomisiin piirteisiin. Lisäksi kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin neljässä kaupungissa painotetun opetuksen alueellista sijoittamista kaupunkien kouluverkkoon.
Tutkimusote on monimenetelmällinen eli tutkimuksessa hyödynnetään sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja ja menetelmiä. Ensimmäisessä ja toisessa osatutkimuksessa aineistona käytettiin julkisia dokumentteja, jotka kerättiin vuosina 2021–2022 osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia ja Turun yliopistossa toteutettuja tutkimushankkeita. Kolmannessa osatutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa yhdyskuntarakenteen seurannan aineistoa (YKR), joka yhdistettiin oppilasrekisteriaineistoon (vuodelta 2021) sekä oppilasalueaineistoon. Väitöstutkimuksen laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Määrällisen aineiston analyysiin käytettiin kuvailevaa statistiikkaa ja tilastollista testaamista.
Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että painotetun opetuksen järjestämisen käytänteet ovat oppilasvalikoinnin, opetussuunnitelmien ja painotetun opetuksen alueellisen sijoittamisen suhteen kaupungeissa moninaisia. Tämä ilmentää painotetun opetuksen järjestämiseen liittyvän normiohjauksen väljyyttä ja korostaa opetuksen järjestäjien ja peruskoulujen merkitystä koulutuspoliittisina toimijoina. Tutkimuksessa tunnistettiin eriarvoistavia käytänteitä painotetun opetuksen järjestämisessä. Hyväosaisten perheiden lapsia suosivat oppilasvalikointikriteerit ja oppilaiden luokkamuotoinen ryhmittely muodostavat erilaisia koululuokkia, mikä erottelee yhteiskuntaluokkasidonnaisesti lapsia ja nuoria eri vertaisryhmiin. Oppilaiden valikointi peruskouluihin haastaa lähikouluperiaatteen toteutumista ja sitä oletusta, että peruskoulu keskeisenä kunnallisena sivistystoimen peruspalveluna on ensisijaisesti tarkoitettu palvelemaan koulun lähialueen lapsia ja nuoria.
Väitöstutkimus esittää, että todellinen mahdollisuus päästä painotettuun opetukseen on vain osalla lapsista ja nuorista, jolloin painotetusta opetuksesta muodostuu eriytymisen reitti jo peruskouluvaiheessa näennäisesti yhtenäisen peruskoulujärjestelmän sisällä. Painotetun opetuksen järjestämisen käytänteet haastavat yhtenäisen ja yhdenvertaisen peruskoulun tavoitetta osallistumalla sosiaalisen eriarvoisuuden ja yhteiskuntaluokkaerojen tuottamiseen ja uusintamiseen. Lisäksi kaupunkien ja koulujen julkisessa viestinnässä painotetusta opetuksesta muodostetaan mielikuvia niin kutsutusta ideaalioppilaan normista eli siitä, kenelle painotettu opetus sopii ja kenen kannattaa painotettuun opetukseen hakea. Samalla tuotetaan niiden oppilaiden ulossulkemista, jotka eivät vastaa asetettua normia. Painotetun opetuksen eriarvoistaviin käytänteisiin tulee puuttua koulutuspoliittisin päätöksin, jotta voidaan ehkäistä koulujen välistä ja sisäistä eriytymistä sekä tukea kaikkien mahdollisuuksia koulutuksessa oppilaiden taustatekijöistä riippumatta.
This dissertation comprises three sub-studies and a summary section. Sub-study I examined documents related to pupil selection for emphasized teaching in comprehensive schools in Finland’s 12 largest cities. Sub-study II analyzed local curricula in these cities and their schools, focusing on how emphasized teaching is organized and how the curricula construct justification for pupil selection. Sub-study III examined the extent of pupil selection and grouping pupils into emphasized teaching in comprehensive schools across Finnish cities, and analyzed the relationship between pupil selection, pupils’ school commutes, and their residential areas’ socio-economic profiles. Additionally, sub-study III examined the geographical placement of emphasized teaching within the school networks in four cities.
The study uses a mixed-methods approach, utilizing both qualitative and quantitative data and methods. Sub-studies I and II used public documents collected in 2021–2022 as part of research projects funded by the Ministry of Education and Culture and conducted at the University of Turku. Sub-study III utilized urban structure monitoring data produced by Statistics Finland and the Finnish Environment Institute. The data were combined with the pupil register data of 7th graders from seven cities (n=8480) from 2021 and geospatial school catchment area data from four cities. Qualitative data were analyzed using content analysis. Quantitative data were analyzed using descriptive statistics and statistical testing.
The results indicate that the practices of organizing emphasized teaching are diverse in Finland in terms of pupil selection, curricula, and spatial distribution. This reflects a lack of clear normative regulation and highlights the importance of education providers and schools as key actors in education policy. The study identified practices in emphasized teaching that contribute to educational inequality. Pupil selection criteria favoring children from privileged families and the permanent grouping of selected pupils create school classes that separate children into distinct peer groups along social class lines. Selecting pupils for comprehensive schools challenges the principle of neighborhood school assignment and the assumption that comprehensive schools – as a fundamental municipal public service – are primarily intended to serve the school’s local area children.
The study argues that, in practice, only some children and young people have a real opportunity to access emphasized teaching, making it a pathway to differentiation within the seemingly unified comprehensive school system. The practices of organizing emphasized teaching challenge the goal of a unified and equal comprehensive school by contributing to the (re)production of social inequalities and class-based divisions. Furthermore, public texts by cities and schools about emphasized teaching create the norm of the ideal pupil preferred by emphasized teaching. At the same time, this exclude those pupils who do not fit this norm. Educational policy decisions are needed to address these inequalities to prevent both between-school and within-school segregation and to support equal educational opportunities for all, regardless of pupils’ backgrounds.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2970]