Forced Exit : Experiences of Ousted Entrepreneurs

Abstract

Existing research has largely overlooked the entrepreneur’s perspective on being ousted from the venture they founded, particularly the emotional consequences of such forced exits. This study addresses that gap by examining how ousted founders perceive the drivers of their removal and how the ousting affects them emotionally, including how these emotional experiences are shaped. To investigate these questions, narrative accounts from podcast interviews with seven ousted entrepreneurs were analysed. An inductive narrative analysis identified the reasons the founders believe they were ousted, and an abductive narrative analysis guided by appraisal theory explored how their emotional reactions were shaped.

The inductive analysis (Analysis 1) revealed that entrepreneurs attribute their ousting to a combination of personal deficiencies, dynamics within the venture, and external pressures. These perceived drivers correspond to the micro-, meso-, and macro-level factors identified in prior research, but the founders’ accounts offer a more nuanced perspective. In particular, leadership team discord and strategic conflicts within the venture emerged as more prominent causes in their narratives than the investor–founder conflicts often emphasized in literature. Integrating these insights with existing theory, the study presents an illustrative model of ousting drivers that synthesizes individual, venture-internal, and external factors into a holistic model.

The abductive analysis of entrepreneurs’ emotional experiences (Analysis 2) found that founders’ emotional responses were strongly shaped by their appraisals of the ousting’s cause and fairness. Three core themes characterize these responses. The first theme, Internal Struggles: Personal cost of ousting, describes the profound loss of identity and self-worth entrepreneurs felt when forced to relinquish their venture, leading to intense sadness and devastation (often exacerbated by shame and regret when they blamed themselves). The second theme, Nature of the ousting: Perceived injustice, captures how founders who viewed their removal as unjust or a betrayal experienced anger and contempt alongside sorrow, driven by perceptions of unfair treatment and external blame. The third theme, Release from Burden, highlights a rare outcome in which ousting brought a sense of relief in addition to sadness, suggesting that under certain circumstances losing one’s leadership role can also alleviate an overwhelming personal strain.

In terms of theoretical contributions, this study contributes to the founder ousting literature by developing a model of ousting drivers constructed from prior literature and analysed narratives, and by applying appraisal theory to explain how founders emotionally interpret and respond to their removal. Practical contributions of this study address how entrepreneurs can improve their odds of retaining control and how stakeholders can mitigate the risk of fallout with the founder after forcing leadership changes.

Aiemmat tutkimukset ovat pitkälti sivuuttaneet yrittäjän näkökulman tilanteissa, joissa hänet syrjäytetään perustamastaan yrityksestä. Erityisesti syrjäyttämisen emotionaalisia seurauksia ei ole juurikaan tutkittu. Tämä tutkimus paikkaa tätä aukkoa tarkastelemalla, miten yrittäjät käsittävät syrjäyttämisen syyt, miten syrjäyttäminen vaikuttaa heihin tunnetasolla sekä kuinka heidän tunnereaktionsa muovautuvat. Näitä kysymyksiä tutkittiin analysoimalla seitsemän syrjäytetyn yrittäjän narratiivisia kertomuksia podcasthaastatteluista. Induktiivisessa narratiivianalyysissä tunnistettiin syyt, joiden yrittäjät uskovat johtaneen heidän syrjäyttämiseensä. Abduktiivinen, kognitiiviseen tunnearvioteoriaan pohjautuva narratiivinen analyysi puolestaan tarkasteli, miten heidän tunnereaktionsa muovautuivat.

Induktiivinen analyysi (Analyysi 1) paljasti, että yrittäjät kokivat syrjäyttämisensä johtuneen omista puutteistaan, yrityksen sisäisistä jännitteistä sekä ulkoisista paineista. Nämä koetut syyt vastaavat aiemmassa tutkimuksessa tunnistettuja mikro-, meso- ja makrotason ajureita, mutta yrittäjien narratiivit tarjoavat näihin tarkemman ja vivahteikkaamman näkökulman. Erityisesti mesotasolla johtoryhmän erimielisyydet ja yrityksen sisäiset strategiset ristiriidat nousivat heidän kertomuksissaan merkittäviksi ajureiksi, kun taas kirjallisuudessa usein korostuvat sijoittajien ja yrittäjien väliset konfliktit jäivät vähemmälle huomiolle. Yhdistämällä empiiriset havainnot aiempaan teoriaan tutkimus esittää havainnollistavan mallin syrjäyttämisen ajureista, joka kokoaa yhteen yrittäjälähtöiset, yrityksen sisäiset ja ulkoiset tekijät.

Yrittäjien emotionaalisia kokemuksia tarkastellut abduktiivinen analyysi (Analyysi 2) osoitti, että heidän tunnereaktionsa syrjäyttämiseen määräytyivät pitkälti sen perusteella, miten he arvioivat syrjäyttämisensä syyt ja oikeudenmukaisuuden. Näitä reaktioita jäsentävät kolme keskeistä teemaa. Ensimmäinen teema, Syrjäyttämisen henkilökohtainen hinta, kuvaa identiteetin ja itsetunnon menetystä, jota yrittäjät kokivat joutuessaan luopumaan yrityksestään. Identiteetin mureneminen johti voimakkaaseen suruun, jota usein sävyttivät häpeä ja katumus silloin, kun yrittäjät syyttivät tilanteesta itseään. Toinen teema, Koettu epäoikeudenmukaisuus, nostaa esiin, miten yrittäjät, jotka kokivat syrjäyttämisensä epäoikeudenmukaisena tai petoksena, tunsivat vihan ja halveksunnan tunteita surun rinnalla. Nämä reaktiot kumpusivat kokemuksista epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja ulkoisen tahon syyllisyydestä. Kolmas teema, Vapautus taakasta, kuvaa harvinaista tilannetta, jossa syrjäyttäminen toi surun lisäksi myös helpotuksen tunnetta, viitaten siihen, että tietyissä olosuhteissa syrjäytetyksi joutuminen voi lievittää pitkittynyttä henkistä kuormitusta.

Teoreettisina implikaatioina tämä tutkimus täydentää yrittäjän syrjäyttämistä koskevaa kirjallisuutta kehittämällä ajurimallin, joka pohjautuu aiempaan kirjallisuuteen ja analysoituihin kertomuksiin, sekä soveltamalla kognitiivista tunnearvioteoriaa selittämään, miten yrittäjät kokevat syrjäyttämisensä emotionaalisesti. Käytännön implikaatioina tutkimus tarjoaa näkökulmia siihen, miten yrittäjät voivat parantaa mahdollisuuksiaan säilyttää määräysvaltansa yrityksessä sekä miten sidosryhmät voivat vähentää välirikon riskiä yrittäjän kanssa pakotetun johtajavaihdoksen jälkeen.