”Olisipa joku, jolle jakaa omia asioista” : Narratiivinen analyysi nuoruuden yksinäisyydestä ja sen yhteydestä mielenterveyteen
Korhonen, Pinja (2025-07-21)
”Olisipa joku, jolle jakaa omia asioista” : Narratiivinen analyysi nuoruuden yksinäisyydestä ja sen yhteydestä mielenterveyteen
Korhonen, Pinja
(21.07.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025081883182
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025081883182
Tiivistelmä
Tämä sosiaalityön pro gradu -tutkielma tarkastelee nuoruuden yksinäisyyttä ja sen yhteyttä mielenterveyteen. Tutkimuskysymykseni ovat: millaista tarinaa nuoruuden yksinäisyydestä kerrotaan aikuisena sekä miten nuoruudessa koettu yksinäisyys on yhteydessä aikuisen mielenterveyteen. Laadullisen tutkimukseni teoria keskittyy yksinäisyyden, yhteyden, ulkopuolisuuden, nuoruuden ja nuorten mielenterveyden tilan käsittelyyn. Aiemmissa tutkimuksissa pitkään jatkuneen yksinäisyyden on havaittu aiheuttavan moninaisia negatiivisia seurauksia, kuten elämän merkityksettömyyden tunnetta, mielenterveyshäiriöihin sairastumista ja itsetuhoista käyttäytymistä. Nuorten yksinäisyys ja mielenterveyspalvelujen asiakas- sekä käyntimäärät ovat lisääntynyt viime vuosina, mikä tekee tutkimukseni aiheesta ajankohtaisen. Tutkimusaineistoni koostuu 16 kirjoituksesta. Aineisto FSD3850 Yli 30-vuotiaiden muistoja nuoruudessa koetusta yksinäisyydestä 2023–2024 on peräisin Tietoarkistosta. Sen on kirjoituskutsulla kerännyt ja julkaissut Salla Korkalainen (2024a). Tutkimusaineiston tuottaneet kirjoittajat ovat iältään 30–59- vuotiaita, jotka ovat nuoruudessaan olleet yksinäisiä. Nuoruus on rajattu aineistossa Suomen nuorisolakia (1285/2016) mukaillen eli nuoria ovat alle 30-vuotiaat. Tutkimuskysymyksiin vastatakseni käytin tutkimusmenetelmänä narratiivista analyysia ja muodostin kolme tarinatyyppiä, jotka ovat Oppijan tarina, Pärjääjän tarina ja Ulkopuolisen tarina. Tutkimukseni tulosten perusteella nuoruuden yksinäisyydestä kerrotaan Northtop Fryen (1957) tarinatyyppien näkökulmasta sankaritarinan, komedian ja tragedian kaltaisesti. Aineistossa esiintyy myös Mary Gergenin & Kenneth Gergenin (1984) määrittelemiä kolmea juonityyppiä eli progressiivista, stabiilia ja regressiivistä juonta. Tarinatyypeissä on selvästi huomattavissa läheisten ja ammattiavun myönteinen merkitys mielenterveydelle. Tutkimukseni nostaa esiin, kuinka tärkeää on nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi mahdollistaa ystävyyssuhteiden muodostumista, lisätä tietoisuutta mielenterveysongelmista, tunnistaa nuorten oireilua varhaisessa vaiheessa ja turvata tuen saaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kouluilla ja sosiaalityöllä on omat roolinsa. Sosiaalityöntekijät toimivat hyvinvoinnin ylläpitäjinä kouluissa sekä sosiaalihuollon palveluissa. Lisäksi sosiaalityön tutkijoiden tehtävänä on tutkia yksinäisyyttä ja mielenterveyttä yliopistoissa ja tutkimushankkeissa.