Vanhempien tunnesävyltään positiivisen puheen ja puheen määrän yhteys pikkukeskosen kielenkehitykseen yhden vuoden iässä
Lamminen, Fanny; Kojo, Linda (2025-05-19)
Vanhempien tunnesävyltään positiivisen puheen ja puheen määrän yhteys pikkukeskosen kielenkehitykseen yhden vuoden iässä
(19.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025081883059
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025081883059
Tiivistelmä
Pikkukeskosena syntyneillä (syntymäikä < 32 rv tai paino < 1500 g) on havaittu olevan merkittävästi heikommat kielelliset kyvyt kuin täysiaikaisena syntyneillä ja nämä haasteet vaikuttavat olevan jatkuvia läpi kehityksen. Aikaisemmissa tutkimuksissa pikkukeskosen vastasyntyneiden teho-osastolla kuuleman puheen määrän on havaittu olevan yhteydessä parempiin kielellisiin taitoihin. Vauvalle suunnatun puheen, eli hoivapuheen, keskeinen osatekijä on tunnesisältö. Sen on todettu kiinnittävän sekä ylläpitävän vauvojen tarkkaavaisuutta ja vauvojen onkin havaittu suosivan enemmän positiivisia affekteja sisältävää puhetta. Puhesignaalin tunnepitoinen informaatio voi siis edistää vauvojen kielen kehitystä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitimme vastasyntyneiden teho-osastolla vanhempien puhuman puheen määrän (min/h) ja sen tunnesävyltään positiivisen osuuden yhteyttä pikkukeskosen kielellisiin kykyihin yhden vuoden korjatussa iässä. Yhteensä 66:n pikkukeskosen vanhempien puhetta mitattiin Turussa ja Tallinnassa vastasyntyneiden teho-osastolla käyttäen Language Environment Analysis -järjestelmää (LENA®) silloin, kun pikkukeskoset olisivat olleet raskausviikoilla 32–35. Positiivisen puheen osuus eroteltiin automaattisella puheen tunnesävyn tunnistamiseen kehitetyllä järjestelmällä, Speech Emotion Recognition (SER). Kielellisiä kykyjä arvioitiin mittaamalla sekä pikkukeskosen ymmärretyn että tuotetun sanaston kokoa suomenkielisellä ja vironkielisellä versiolla MacArthur-Bates Communicative Development Inventory -menetelmästä. (MCDI). Puheen määrän ja sen positiivisen osuuden yhteyttä pikkukeskosen sanavaraston kokoon tutkittiin erikseen äidin, isän ja molempien vanhempien kohdalla. Aineiston analysointiin käytettiin lineaarista regressioanalyysia, jossa kontrolloitiin sukupuolen ja kaksosuuden vaikutus.
Äidin positiivisen puheen osuus oli tilastollisesti merkitsevässä positiivisessa yhteydessä pikkukeskosen ymmärretyn sanaston kokoon ja isän puheen määrä oli tilastollisesti merkitsevässä negatiivisessa yhteydessä pikkukeskosen tuotetun sanaston kokoon. Molempien vanhempien puheen yhteismäärä tai sen positiivinen osuus eivät olleet yhteydessä pikkukeskosen sanavaraston kertymiseen.
Tuloksemme viittaavat siihen, että puheen laatu on puheen määrää merkittävämpää pikkukeskosen kielenkehityksen edistämisessä. Vastasyntyneiden teho-osaston ääniympäristöstä, etenkin pikkukeskosten kuulemasta puheen määrästä ja laadusta, tarvitaan lisää tutkimusta. Tämä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa vastasyntyneiden teho-osastohoidon suunnittelulla pikkukeskosille optimaalinen kehitysympäristö ja hyödyntää tietoa vanhemmille suunnattujen pikkukeskosen kehitystä tukevien interventioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitimme vastasyntyneiden teho-osastolla vanhempien puhuman puheen määrän (min/h) ja sen tunnesävyltään positiivisen osuuden yhteyttä pikkukeskosen kielellisiin kykyihin yhden vuoden korjatussa iässä. Yhteensä 66:n pikkukeskosen vanhempien puhetta mitattiin Turussa ja Tallinnassa vastasyntyneiden teho-osastolla käyttäen Language Environment Analysis -järjestelmää (LENA®) silloin, kun pikkukeskoset olisivat olleet raskausviikoilla 32–35. Positiivisen puheen osuus eroteltiin automaattisella puheen tunnesävyn tunnistamiseen kehitetyllä järjestelmällä, Speech Emotion Recognition (SER). Kielellisiä kykyjä arvioitiin mittaamalla sekä pikkukeskosen ymmärretyn että tuotetun sanaston kokoa suomenkielisellä ja vironkielisellä versiolla MacArthur-Bates Communicative Development Inventory -menetelmästä. (MCDI). Puheen määrän ja sen positiivisen osuuden yhteyttä pikkukeskosen sanavaraston kokoon tutkittiin erikseen äidin, isän ja molempien vanhempien kohdalla. Aineiston analysointiin käytettiin lineaarista regressioanalyysia, jossa kontrolloitiin sukupuolen ja kaksosuuden vaikutus.
Äidin positiivisen puheen osuus oli tilastollisesti merkitsevässä positiivisessa yhteydessä pikkukeskosen ymmärretyn sanaston kokoon ja isän puheen määrä oli tilastollisesti merkitsevässä negatiivisessa yhteydessä pikkukeskosen tuotetun sanaston kokoon. Molempien vanhempien puheen yhteismäärä tai sen positiivinen osuus eivät olleet yhteydessä pikkukeskosen sanavaraston kertymiseen.
Tuloksemme viittaavat siihen, että puheen laatu on puheen määrää merkittävämpää pikkukeskosen kielenkehityksen edistämisessä. Vastasyntyneiden teho-osaston ääniympäristöstä, etenkin pikkukeskosten kuulemasta puheen määrästä ja laadusta, tarvitaan lisää tutkimusta. Tämä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa vastasyntyneiden teho-osastohoidon suunnittelulla pikkukeskosille optimaalinen kehitysympäristö ja hyödyntää tietoa vanhemmille suunnattujen pikkukeskosen kehitystä tukevien interventioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.