Vastuullisuusraportoinnin odotuskuilu : empiirinen tutkimus sidosryhmien osallistamisesta

Abstract

Organisaatioiden odotetaan nykyään olevan vastuussa taloudellisten asioiden lisäksi myös ympäristö- ja sosiaaliasioista. Organisaatiot voivat purkaa tätä vastuuvelvollisuuttaan vastuullisuusraportoinnin avulla. Vastuullisuusraportoinnin laatuun vaikuttavat useat eri tekijät, kuten olennaisuus, vastuun rajat, vastuuvelvollisuudet ja monet muut laatutekijät. Organisaatio ei toimi yksin vaan yhdessä useiden eri sidosryhmien kanssa, jotka voivat vaikuttaa organisaation toimintaan ja joihin organisaatio voi vaikuttaa. Ilman sidosryhmien tukea organisaatiolle, organisaatio ei voi välttämättä jatkaa toimintaansa tai organisaation toiminta hankaloituu. Sidosryhmien osallistaminen organisaation toimintaan voi vahvistaa sidosryhmien tukea organisaatiolle. Osallistaminen voi tapahtua usealla eri tavalla ja tasolla. Eri sidosryhmien näkemykset organisaation vastuuvelvollisuuksista ja vastuullisuudesta voivat poiketa toisistaan sekä organisaation omasta näkökulmasta. Tilintarkastuksessa tilintarkastajan toimintaan kohdistuvien odotuksien ja todellisen toiminnan sekä vaikutusmahdollisuuksien välistä kuilua sanotaan tilintarkastuksen odotuskuiluksi. Vastuullisuusraportointiin todennäköisesti liittyy vastaava kuilu sidosryhmien odotusten ja yrityksen toiminnan sekä vaikutusmahdollisuuksien välillä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten sidosryhmien osallistaminen vaikuttaa sidosryhmien odotuksiin vastuullisuusraportointia kohtaan ja minkälaiset osallistamiskeinot lähentävät sidosryhmien ja organisaation näkemystä vastuullisuusraportoinnista. Tätä varten luodaan vastuullisuusraportoinnin odotuskuilun malli tilintarkastuksen odotuskuilua mukaillen. Tutkielma alkaa kirjallisuuskatsauksella, jonka tavoitteena on selkeyttää taustalla olevat teoriat ja niihin liittyvät näkökulmat. Lähteinä hyödynnettiin vertaisarvioituja artikkeleita tai muutoin luotettavaksi arvioituja lähteitä. Kirjallisuuskatsauksen pääkohtien avulla päätettiin hyödyntää puolistrukturoitua haastattelua empiirisen aineiston keräämismetodina. Odotuskuilun tutkiminen on aiemmissa tutkimuksissa nojautunut pitkälti kyselytutkimuksiin, joiden avulla on kerätty määrällistä tietoa. Tästä syystä puolistrukturoidun haastattelun koettiin voivan tuoda esiin uusia näkökulmia. Vastuullisuuden tutkimuksissa pyritään yleensä ymmärtämään vastuullisuusraportoinnin taloudellisia hyötyjä, mutta tässä tutkielmassa tavoitteena on ymmärtää vastuullisuuden tuottamia hyötyjä laajemmin. Tutkielman empiirisenä aineistona käsitellään suomalaisen keskisuuren yrityksen kahden edustajan antamia haastatteluja ja yrityksen edustajien kanssa valittujen sidosryhmien edustajien haastatteluita. Haastattelukysymykset on muodostettu kirjallisuuskatsauksessa esiin nousseiden keskeisten vastuullisuusraportoinnin laatuun vaikuttavien asioiden perusteella. Haastatteluiden perusteella sidosryhmät olivat suhteellisen samaa mieltä yrityksen vastuullisuudesta. Etenkin lakisääteisten asioiden koettiin täyttyvän hyvin. Sekä sidosryhmien välillä että sisällä oli huomattavissa joitain poikkeavia näkemyksiä organisaation vastuullisuuteen liittyen. Kahdella kolmesta haastatellusta sidosryhmästä on selkeästi vaikutusvaltaa yritykseen. Eniten tyytymättömyyttä vastuullisuusraportoinnin tasoon vaikutti olevan sidosryhmällä, jolla on vähiten suoraa vaikutusvaltaa yritykseen, mutta jota osallistetaan suhteellisen paljon. Tutkimuksen johtopäätöksenä vaikuttaa siltä, että sidosryhmien osallistaminen organisaation toimintaan voi lähentää yrityksen ja sidosryhmän näkemystä organisaation vastuullisuudesta sekä vastuullisuuteen vaikuttamisen mahdollisuuksista. Sidosryhmät, joille annetaan vaikutusvaltaa pystyvät suoraan vaikuttamaan siihen, millaista tietoa heille raportoidaan ja miten asioista raportoidaan. Vaikutusvaltaiset sidosryhmät pystyvät myös suoraan vaikuttamaan organisaation toimintaan, jolloin organisaatio on motivoitunut vastaamaan sidosryhmän odotuksiin. Tällöin sidosryhmän ja organisaation näkemys vastuullisuudesta sekä organisaation mahdollisuuksista vaikuttaa on melko yhtenäinen. Osallistamistapojen laadulla on myös merkitystä sille, miten sidosryhmä kokee vastuullisuusraportoinnin ja vastuullisuuden toteutuvan. Tokenistinen sidosryhmien osallistaminen johtaa mahdollisesti heikompaan yhteisymmärrykseen organisaation ja sidosryhmän välillä sekä sidosryhmän tyytymättömyyteen vastuullisuusraportointia kohtaan. Valta-aseman antaminen sidosryhmille johtaa mahdollisesti parempaan yhteisymmärrykseen sidosryhmän ja organisaation välillä ja organisaation motivaatioon tehdä yhteistyötä vastuullisuusraportoinnin kehittämiseksi. Osallistamisen toimivuutta voidaan mitata tutkimuksessa esitetyn vastuullisuusraportoinnin odotuskuilun avulla. Mallia voidaan hyödyntää myös muihin odotuksiin liittyviin tutkimuksiin. Tutkimus perustuu yhteen tutkittavaan yritykseen sekä rajalliseen määrään sidosryhmiä ja niiden edustajia. Tästä syystä haastattelut eivät välttämättä tuota täysin edustavaa otosta. Laadullisella tutkimuksella saatetaan saada syvempää tietoa aiheesta, mutta odotuskuilun arvioimisessa määrällinen tieto, esimerkiksi kyselytutkimuksen avulla hankittuna, voi tuottaa luotettavampia tuloksia.