Opintoihin kiinnittyminen Turun yliopiston humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoilla
Saharinen, Vilhelmiina; Surakka, Milla (2025-06-18)
Opintoihin kiinnittyminen Turun yliopiston humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoilla
Saharinen, Vilhelmiina
Surakka, Milla
(18.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025082584332
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025082584332
Tiivistelmä
Viime vuosina Suomessa on tehty korkeakoulu-uudistuksia, joiden tavoitteena on vauhdittaa siirtymää toiselta asteelta korkeakouluopintoihin, kannustaa valmistumaan tavoiteajassa ja saada yhä useampi nuori hankkimaan korkeakoulututkinto. Opintojen etenemiseen ja sujumiseen liittyy vahvasti opintoihin kiinnittymisen käsite, joka kuvastaa opiskelijan ja oppilaitoksen välistä vuorovaikutteista suhdetta. Opintoihin kiinnittymisen on todettu ehkäisevän opintojen keskeyttämistä, jonka vuoksi sillä on merkitystä korkeakoulutukseen liittyvään päätöksentekoon. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli vertailla Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin sekä tutkia taustatekijöiden eli opintojen sisäänpääsyväylän (todistus, valintakoe, avoimen väylä), aloitusvuoden, opintojen etenemistahdin sekä järjestötoimintaan osallistumisen yhteyttä kiinnittymiseen.
Tutkimus toteutettiin Survey-kyselytutkimuksena ja aineisto kerättiin keväällä 2024 Webropol-kyselylomaketta käyttäen. Otos muodostui kyselyyn vastanneista Turun yliopiston humanistisen (n=234) ja kasvatustieteiden tiedekunnan (n=251) opiskelijoista (N=485). Opintoihin kiinnittymistä mitattiin hyödyntämällä Engagement Evaluation Questionnaire (EEQ) -mittaria, jossa korkeakouluopintoihin kiinnittymistä lähestytään kuuden osa-alueen kautta. Osa-alueita ovat opintojen merkityksellisyys, akateemiset taidot, sosiaaliset käytännöt, osallistuminen, oppimisidentiteetti ja yhteenkuuluvuuden tunne. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen pääosin klusterianalyysiä, keskiarvoihin perustuvia testejä sekä ristiintaulukointia.
Tulokset osoittivat, että kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat ovat humanistisen opiskelijoihin verrattuna vahvemmin kiinnittyneitä opintoihinsa kaikilla kiinnittymisen osa-alueilla. Opintojen sisäänpääsyväylällä todettiin olevan heikko yhteys kiinnittymiseen molempien tiedekuntien opiskelijoilla ja aloitusvuosi vaikutti kiinnittymiseen eri tavoin kahden tiedekunnan opiskelijoilla. Opintoihin kiinnittymisen havaittiin olevan yhteydessä etenemiseen ja järjestötoimintaan osallistumiseen. Tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkimuskirjallisuutta, jonka mukaan kiinnittyminen on vahvempaa käytännönläheisillä aloilla, kuten kasvatustieteelliseen kuuluvassa opettajankoulutuksessa. Kasvatustieteellisessä koulutuksessa käytetyt opetus- ja ohjausmenetelmät voivat tukea kiinnittymistä ja tavoitteellista opintojen etenemistä. Kiinnittymisen tukeminen voi olla haastavaa monimuotoistuvissa oppimisympäristöissä, mutta parhaimmillaan se hyödyttää opiskelijaa, oppilaitosta sekä yhteiskuntaa.
Tutkimus toteutettiin Survey-kyselytutkimuksena ja aineisto kerättiin keväällä 2024 Webropol-kyselylomaketta käyttäen. Otos muodostui kyselyyn vastanneista Turun yliopiston humanistisen (n=234) ja kasvatustieteiden tiedekunnan (n=251) opiskelijoista (N=485). Opintoihin kiinnittymistä mitattiin hyödyntämällä Engagement Evaluation Questionnaire (EEQ) -mittaria, jossa korkeakouluopintoihin kiinnittymistä lähestytään kuuden osa-alueen kautta. Osa-alueita ovat opintojen merkityksellisyys, akateemiset taidot, sosiaaliset käytännöt, osallistuminen, oppimisidentiteetti ja yhteenkuuluvuuden tunne. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen pääosin klusterianalyysiä, keskiarvoihin perustuvia testejä sekä ristiintaulukointia.
Tulokset osoittivat, että kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat ovat humanistisen opiskelijoihin verrattuna vahvemmin kiinnittyneitä opintoihinsa kaikilla kiinnittymisen osa-alueilla. Opintojen sisäänpääsyväylällä todettiin olevan heikko yhteys kiinnittymiseen molempien tiedekuntien opiskelijoilla ja aloitusvuosi vaikutti kiinnittymiseen eri tavoin kahden tiedekunnan opiskelijoilla. Opintoihin kiinnittymisen havaittiin olevan yhteydessä etenemiseen ja järjestötoimintaan osallistumiseen. Tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkimuskirjallisuutta, jonka mukaan kiinnittyminen on vahvempaa käytännönläheisillä aloilla, kuten kasvatustieteelliseen kuuluvassa opettajankoulutuksessa. Kasvatustieteellisessä koulutuksessa käytetyt opetus- ja ohjausmenetelmät voivat tukea kiinnittymistä ja tavoitteellista opintojen etenemistä. Kiinnittymisen tukeminen voi olla haastavaa monimuotoistuvissa oppimisympäristöissä, mutta parhaimmillaan se hyödyttää opiskelijaa, oppilaitosta sekä yhteiskuntaa.