Opetusalan sukupuolittuneisuus miesluokanopettajaopiskelijoiden kokemana : opintoalalle hakeutuminen, opiskelukokemukset ja näkemykset työelämästä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat miesluokanopettajaopiskelijoiden päätökseen hakeutua luokanopettajakoulutukseen sekä miten he selittävät miesten vähäistä alalle hakeutumista ja sen lisäämisen mahdollisuuksia. Lisäksi tarkasteltiin, miten alan sukupuolittuneisuus näyttäytyy heidän opiskelukokemuksissaan ja millaisena he näkevät sen vaikutukset tulevassa työelämässä. Tutkimuksen avulla pyrittiin täydentämään aiempaa tutkimuskirjallisuutta sukupuolittuneisuuden vaikutuksista opetusalalla erityisesti miesluokanopettajaopiskelijoiden näkökulmasta.

Tutkimuksen teoriatausta keskittyy opetusalan sukupuolittuneisuuden tarkasteluun. Keskiöön on nostettu sukupuolistereotypioihin, luokanopettajakoulutukseen hakeutumiseen sekä koulutuksen ja opettajan ammatin sukupuolittuneisuuteen liittyvä tutkimuskirjallisuus. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineisto kerättiin joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhdeksän erään suomalaisen yliopiston eri vuosikurssien miesluokanopettajaopiskelijaa. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla. Aineisto litteroitiin, minkä jälkeen se analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan miesluokanopettajaopiskelijoiden päätökseen hakeutua luokanopettajakoulutukseen vaikuttavat erityisesti työn merkityksellisyys, lasten kanssa työskentelyn mielekkyys, työn ja opintoalan ominaisuudet sekä esikuvat ja lähipiirin tuki. Miesluokanopettajaopiskelijat selittävät miesten vähäistä hakeutumista sukupuolistereotypioilla, yksilöllisillä rajoitteilla sekä taloudellisilla tekijöillä. Miesten hakeutumisen lisäämiseksi ehdotetaan mainontaa, miesopettajuuden esiin tuomista, työn monipuolista esittelyä sekä palkkauksen parantamista. Opintoalan sukupuolittuneisuus ilmenee vuorovaikutuksessa yliopiston henkilökunnan kanssa, opiskelijayhteisön sosiaalisissa suhteissa sekä koulutuksen rakenteissa ja odotuksissa. Miesluokanopettajaopiskelijat näkevät opettajan sukupuolen voivan vaikuttaa oppilaisiin ja miessukupuolen voivan tuoda etua työnhaussa. Opetusalan sukupuolittuneisuuden nähdään myös aiheuttavan vertaistuen puutetta ja ulkopuolisuuden tunnetta työyhteisössä sekä vaikuttavan työyhteisön ilmapiiriin ja opettajien välisiin suhteisiin.

Tutkimuksen tulokset tukevat monin osin aiempaa tutkimuskirjallisuutta, mutta myös laajentavat aiempaa ymmärrystä opetusalan sukupuolittuneisuuden vaikutuksista. Jatkossa tulisi tutkia miesten roolia opiskelu- ja kouluyhteisöissä, erityisesti heidän asemaansa ja merkitystään laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Miesluokanopettajien määrän kasvu voisi tukea tasa-arvon edistämistä sekä vahvistaa miesten asemaa kasvatuksen ja opetuksen kentällä. Tulokset osoittavat tarpeen jatkotutkimukselle myös siitä, millä keinoilla sukupuolistereotypioita voitaisiin tehokkaimmin purkaa ja samalla edistää tasa-arvoa koulutusvalinnoissa sekä opetusalalla.