Kaksi vuosikymmentä suomalaisten ympäristöasenteita : kvantitatiivinen tutkimus ympäristöasenteiden muutoksesta Suomessa 2000-luvun alusta 2020-luvulle
Heikkinen, Suvi (2025-06-30)
Kaksi vuosikymmentä suomalaisten ympäristöasenteita : kvantitatiivinen tutkimus ympäristöasenteiden muutoksesta Suomessa 2000-luvun alusta 2020-luvulle
(30.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025082584308
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025082584308
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten ympäristöasenteita ja niiden ajallista muutosta vuosina 2000, 2010 ja 2020. Tutkielma pyrkii selvittämään, ovatko suomalaisten ympäristöasenteet muuttuneet kahdessa vuosikymmenessä. Lisäksi tavoitteena on tarkastella ympäristöasenteiden yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin ja onko näissä tekijöissä tapahtunut muutosta tarkasteltavana ajanjaksona. Tutkittavina taustamuuttujina käytetään ikää, sukupuolta, koulutusta ja henkilökohtaisia kuukausituloja. Tutkimuksen aineistona on käytetty kolmea International Social Survey Programme (ISSP) ympäristö II, III, IV-aineistoa Suomesta vuosilta 2000, 2010 ja 2020.
Ajallisen tarkastelun vuoksi tutkielmassa pohjustetaan näkökulma ympäristötietoisuuden kehitykseen ympäristösosiologisen viitekehyksen kautta. Tämän lisäksi tutkielmassa perehdytään vielä tarkemmin suomalaisten ympäristötietoisuuden kehitykseen vaikuttaneisiin tekijöihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkielma kytkeytyy osaksi perinteistä ympäristösosiologian asennetutkimusta ja ISSP ympäristö -aineistojen ajallisesti vertailevaa tutkimusta. Ympäristöasenteisiin pureudutaan arvo- ja asenneteorian kautta, ajatellen että yksilön ympäristöasenteissa heijastuvat taustalla ympäristöarvot. Asenteiden vaihteluun voivat vaikuttaa esimerkiksi kriisit, tiedon lisääntyminen sekä ympäristökasvatus. Tutkielmassa erotetaan ympäristöasenteiden tarkastelussa tarkemmin ympäristöhuoli ja halukkuus toimia ympäristön eteen (willingness to pay) omiksi käsitteikseen, mahdollistaen käsitteiden välisten eroavuuksien tarkastelun. Ympäristöhuolen mittarina käytetään viidestä väittämästä luotua summamuuttujaa, ja halukkuuden toimia ympäristön eteen mittarina on neljästä väittämästä muodostettu summamuuttuja.
Tutkimuksen päätutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi. Tämän lisäksi aineistoa tarkastellaan aikasarja-analyysin avulla sekä syvennetään regressioanalyysiä tarkastelemalla muuttujien välisiä interaktioita. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että suomalaisten ympäristöasenteissa on ollut tarkasteltavana ajanjaksona vaihtelua. Suomalaisten ympäristöhuoli on ollut korkeimmillaan vuonna 2000 ja matalimmillaan vuonna 2010. Vuonna 2020 ympäristöhuolta on ollut enemmän kuin vuonna 2010, mutta vähemmän kuin vuonna 2000. Halukkuutta toimia ympäristön eteen kuvaava aikasarja puolestaan osoittaa, että eniten halukkuutta toimia ympäristön eteen on ollut vuonna 2020 ja vähiten vuonna 2010. On kuitenkin huomattava, että ympäristön eteen toimisen halukkuuden vastauksissa on suurta hajontaa.
Sosiodemografisten tekijöiden yhteyden tarkastelu osoitti, että ympäristöstä huolissaan olivat todennäköisemmin nuoret, naiset sekä korkeammin koulutetut. Tulomuuttujan kohdalla ajallinen muutos sekä käsitteiden välinen yhteys ilmeni paremmin interaktion tarkastelussa. Vuosina 2010 ja 2020 korkeammat tulot ennustivat suurempaa ympäristöhuolta, kun taas vuoden 2000 aineistossa korkeammat tulot ennustivat vähäisempää ympäristöhuolta. Tosin korkeampien tulojen kohdalla hajonta oli suurta. Tutkittaessa halukkuutta toimia ympäristön eteen, olivat havainnot samankaltaisia kuin ympäristöhuolen kohdalla, mutta yhteydet olivat heikompia. Tutkimuksessa tuli esille, että nuoret, alle 25-vuotiaat, naiset sekä korkeammin koulutetut olivat halukkaampia toimimaan ympäristön eteen. Lisäksi suuremmat henkilökohtaiset kuukausitulot ennustivat vuonna 2020 suurempaa halukkuutta toimia ympäristön eteen.
Ajallisen tarkastelun vuoksi tutkielmassa pohjustetaan näkökulma ympäristötietoisuuden kehitykseen ympäristösosiologisen viitekehyksen kautta. Tämän lisäksi tutkielmassa perehdytään vielä tarkemmin suomalaisten ympäristötietoisuuden kehitykseen vaikuttaneisiin tekijöihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkielma kytkeytyy osaksi perinteistä ympäristösosiologian asennetutkimusta ja ISSP ympäristö -aineistojen ajallisesti vertailevaa tutkimusta. Ympäristöasenteisiin pureudutaan arvo- ja asenneteorian kautta, ajatellen että yksilön ympäristöasenteissa heijastuvat taustalla ympäristöarvot. Asenteiden vaihteluun voivat vaikuttaa esimerkiksi kriisit, tiedon lisääntyminen sekä ympäristökasvatus. Tutkielmassa erotetaan ympäristöasenteiden tarkastelussa tarkemmin ympäristöhuoli ja halukkuus toimia ympäristön eteen (willingness to pay) omiksi käsitteikseen, mahdollistaen käsitteiden välisten eroavuuksien tarkastelun. Ympäristöhuolen mittarina käytetään viidestä väittämästä luotua summamuuttujaa, ja halukkuuden toimia ympäristön eteen mittarina on neljästä väittämästä muodostettu summamuuttuja.
Tutkimuksen päätutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi. Tämän lisäksi aineistoa tarkastellaan aikasarja-analyysin avulla sekä syvennetään regressioanalyysiä tarkastelemalla muuttujien välisiä interaktioita. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että suomalaisten ympäristöasenteissa on ollut tarkasteltavana ajanjaksona vaihtelua. Suomalaisten ympäristöhuoli on ollut korkeimmillaan vuonna 2000 ja matalimmillaan vuonna 2010. Vuonna 2020 ympäristöhuolta on ollut enemmän kuin vuonna 2010, mutta vähemmän kuin vuonna 2000. Halukkuutta toimia ympäristön eteen kuvaava aikasarja puolestaan osoittaa, että eniten halukkuutta toimia ympäristön eteen on ollut vuonna 2020 ja vähiten vuonna 2010. On kuitenkin huomattava, että ympäristön eteen toimisen halukkuuden vastauksissa on suurta hajontaa.
Sosiodemografisten tekijöiden yhteyden tarkastelu osoitti, että ympäristöstä huolissaan olivat todennäköisemmin nuoret, naiset sekä korkeammin koulutetut. Tulomuuttujan kohdalla ajallinen muutos sekä käsitteiden välinen yhteys ilmeni paremmin interaktion tarkastelussa. Vuosina 2010 ja 2020 korkeammat tulot ennustivat suurempaa ympäristöhuolta, kun taas vuoden 2000 aineistossa korkeammat tulot ennustivat vähäisempää ympäristöhuolta. Tosin korkeampien tulojen kohdalla hajonta oli suurta. Tutkittaessa halukkuutta toimia ympäristön eteen, olivat havainnot samankaltaisia kuin ympäristöhuolen kohdalla, mutta yhteydet olivat heikompia. Tutkimuksessa tuli esille, että nuoret, alle 25-vuotiaat, naiset sekä korkeammin koulutetut olivat halukkaampia toimimaan ympäristön eteen. Lisäksi suuremmat henkilökohtaiset kuukausitulot ennustivat vuonna 2020 suurempaa halukkuutta toimia ympäristön eteen.