Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys

Abstract

Tutkimustiedosta poikkeavat käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista ovat yleisiä Suomessa, mikä vaikeuttaa potilastyötä ja rakennusten ongelmatilanteiden selvittämistä. Esimerkiksi oirekyselyitä, mikrobimittauksia tai toksisuustestejä pidetään hyvinä terveysriskin mittareina, vaikka sisäilman laadun arvioinnin tulisi perustua ensisijaisesti rakennuksen tutkimiseen. Pitkittynyt, sisäilmaan liitetty oireiluherkkyys tunnetaan huonosti, ja vähäisten kosteusvaurioiden merkitystä terveydelle usein yliarvioidaan. Suomalaisten rakennusten sisäilma on mainettaan parempi, sillä epäpuhtauksien pitoisuudet ovat yleensä hyvin pieniä ja laajat kosteusvauriot harvinaisia muuhun Eurooppaan verrattuna. Kyselytulokset viittaavat siihen, että myös alan ammattilaisten koulutusta näistä aiheista tulisi tehostaa. Tehostettu tutkimus, koulutus ja tiedon jakaminen vievät kohti yhteistä tavoitetta: terveyttä ja hyvinvointia edistäviä sisäympäristöjä.