Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 3. UTUCris-artikkelit
  • Rinnakkaistallenteet
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 3. UTUCris-artikkelit
  • Rinnakkaistallenteet
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Monikielisyyden vaihtelevat merkitykset – Päiväkotien henkilöstön käsityksiä monikielisyydestä

Aerila, Juli-Anna; Orell, Miina; Tyrer, Maria; Harju-Luukkainen, Heidi

Monikielisyyden vaihtelevat merkitykset – Päiväkotien henkilöstön käsityksiä monikielisyydestä

Aerila, Juli-Anna
Orell, Miina
Tyrer, Maria
Harju-Luukkainen, Heidi
Katso/Avaa
147593-Artikkelin teksti (kirjoittajatietojen kanssa)-398533-1-10-20250522.pdf (438.3Kb)
Lataukset: 

Suomen Varhaiskasvatus ry
doi:10.58955/jecer.147593
URI
https://journal.fi/jecer/article/view/147593
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025082786298
Tiivistelmä

Artikkelissa syvennetään ymmärrystä siitä, millä tavoin varhaiskasvatuksen henkilöstötiimit kuvaavat monikielisyyttä kodin ja päiväkodin kasvuympäristössä ja millaisia merkityksiä varhaiskasvatuksen henkilöstötiimit antavat monikielisyydelle. Artikkelissa varhaiskasvatuksen ja kotien yhteys ymmärretään Brofenbrennerin ekologisen teorian mukaisesti systeemisenä rakenteena, jossa erilaiset kasvuympäristöt kohtaavat toisensa, joko tiiviimmin linkittyen tai vähintäänkin kasvuympäristöjen välillä liikkuvan yksilön kautta. Artikkeli on osa Kielitietoisen oppimisympäristön arviointi (KOAVA) -kokonaisuutta, joka tutkii kielitietoista ja monikielistä pedagogiikkaa suomalaisissa varhaiskasvatusryhmissä käyttäen aineistonkeruussa KieliPeda-työvälinettä. Artikkelin tutkimusaineistona toimivat 81 varhaiskasvatusryhmän henkilöstötiimeistä kerätyt tekstuaaliset aineistot, joista monivaiheisen laadullisen sisällönanalyysin tuloksena erotettiin kolme puheenaluetta: koti, päiväkoti ja yhteistyö. Tutkimuksen tuloksena aineistosta välittyy kokonaisuudessaan myönteistä ja kiinnostunutta suhtautumista eri kieli- ja kulttuuriryhmiin. Samanaikaisesti monikielisyyden saamat merkitykset ovat vaihtelevia ja puheissa risteävät tulkinnat monikielisyydestä yksilön ominaisuutena, yhteisön tilana, ajallisena välivaiheena tai kehittyvänä ominaisuutena. Monikielisyyden tukeminen näyttäytyykin tässä tutkimuksessa jossain määrin jännitteisenä, eikä henkilöstöllä välttämättä ole keinoja tukea perheiden monikielisyyttä. Tulokset osoittavat myös, että tietoisuus lasten kasvuympäristöistä on usein pinnallista ja liittyy lähinnä lapsesta varhaiskasvatuksessa tehtyihin havaintoihin ja edelleen havainnoista johdettuihin päätelmiin, eikä niinkään tietoiseen ja aitoon yhteyksien rakentamiseen kasvuympäristöjen välillä. Lisäksi tutkimus osoittaa, että systeeminen tarkastelu saattaa olla toimiva väline tunnistettaessa varhaiskasvatushenkilöstön monikielisyydelle antamia merkityksiä lapsen erilaisissa kasvuympäristöissä.

Kokoelmat
  • Rinnakkaistallenteet [29337]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste